Yksi kylmälaitos – monta painelaiteluokkaa
Luokittelemme kuvitteellisen CO₂-kylmälaitoksen osa kerrallaan. Laskemme välipainesäiliön, kaasujäähdyttimen ja putkistojen luokat, valitsemme arviointimoduulit ja kokoamme tulokset virallista asiakirjaa muistuttavaan malliraporttiin.
Viimeisenä laadimme erillisen painekoesuunnitelman ja mallipöytäkirjan. Näin nähdään, miten yksittäisistä tiedoista syntyy koko laitekokonaisuuden dokumentaatio.
Lähtötilanne – laitos KL-CO₂-01
Fiktiivinen CO₂-kylmälaitos sisältää kaasujäähdyttimen, välipainesäiliön, putkistoja ja höyrystimen. Kylmäaine R744 kuuluu PED:n sisältöryhmään 2. PS on suurin sallittu paine, ei tavallinen käyttöpaine.
| Tunnus | Komponentti | PS | V / DN | Huomio |
|---|---|---|---|---|
| V1 | Välipainesäiliö | 60 bar | 30 l | Säiliö, ryhmän 2 kaasu |
| E1 | Kaasujäähdyttimen painetila | 120 bar | 3 l | Harjoituksen rakenneoletus: säiliömäinen |
| P1 | Korkeapaineputki | 120 bar | DN 20 | Ryhmän 2 kaasun putkisto |
| P2 | Välipaineputki | 60 bar | DN 25 | Ryhmän 2 kaasun putkisto |
| P3 | Höyrystimen imuputki | 45 bar | DN 20 | Ryhmän 2 kaasun putkisto |
| E2 | Höyrystin | 45 bar | DN 20 | Harjoituksen rakenneoletus: putkikierukka, osa putkistoa |
01 · Välipainesäiliö V1
1. Tunnista laite: Säiliö.
2. Valitse luokitteluperuste: PED liite II, kaavio 2 (ryhmän 2 kaasu).
3. Kirjaa lähtöarvot: PS = 60 bar · V = 30 l.
4. Lue luokka: PED III
Varaaja luokitellaan paineen ja sisätilavuuden perusteella. Laskettu PS × V sijoitetaan kaavioon; vasta kaaviosta luetaan luokka.
02 · Kaasujäähdytin E1
1. Tunnista laite: Kaasujäähdytin.
2. Valitse luokitteluperuste: PED liite II, kaavio 2 – vain esimerkin säiliömäiselle rakenneoletukselle.
3. Kirjaa lähtöarvot: PS = 120 bar · V = 3 l.
4. Lue luokka: PED II
Todellinen kaasujäähdytin voi olla putkimainen lämmönsiirrin. Sen PED-luokittelua ei saa ratkaista tämän kuvitteellisen rakenteen perusteella ilman rakenne- ja rajausarviota.
03 · Putkistot – kolme eri painealuetta
1. Tunnista laite: putkisto. 2. Valitse luokitteluperuste: PED liite II, kaavio 7 (ryhmän 2 kaasun putkisto). 3. Tarkista DN- ja PS × DN -ehdot.
| Putki | PS | DN | PS × DN | Tulos |
|---|---|---|---|---|
| P1 · korkeapaine | 120 bar | 20 | 2 400 | SEP |
| P2 · välipaine | 60 bar | 25 | 1 500 | SEP |
| P3 · imuputki | 45 bar | 20 | 900 | SEP |
Kaavion 7 ryhmän 2 kaasuputkiston PED-soveltamisraja edellyttää DN > 32 sekä muita ehtoja. Tässä DN 20 ja DN 25 eivät ylitä rajaa, joten tulos on SEP, vaikka PS × DN on suuri.
04 · Muut komponentit ja turvallisuusvarusteet
Harjoituksen suunnitteluoletus: E2 on ilmaa jäähdyttävä DN 20 -putkikierukka, PS 45 bar, eikä siinä ole erillistä säiliömäistä painetilaa tai jako-/kokoojakammiota. Se käsitellään kaavion 7 mukaisena putkistona: DN ≤ 32, joten tulos on SEP. Todellisen höyrystimen rakenne, kammiot ja valmistajan asiakirjat on aina tarkistettava.
Mallin rajaukseen kuuluvan kompressorin valmistaja-asiakirjojen oletetaan osoittavan, ettei se ole luokkaa III korkeampi itsenäinen painelaite. Venttiilit ja muut paineenalaiset käyttövarusteet tarkistetaan valmistaja-asiakirjoista; tässä opetusesimerkissä yksikään niistä ei ylitä luokkaa III. Nämä ovat nimenomaisia mallioletuksia, eivät yleisiä sääntöjä.
Varoventtiilin oma PED-luokittelu ja soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään erikseen. Sen luokkaa ei kuitenkaan oteta mukaan, kun laitekokonaisuuden luokka määritetään korkeimman varsinaisen painelaiteluokan perusteella (EN 378-2, B.6).
05 · Laitekokonaisuuden luokka
| Komponentti | Komponentin luokka | Vaikutus |
|---|---|---|
| V1 välipainesäiliö | III | Korkein tässä määritetty varsinainen painelaiteluokka |
| E1 kaasujäähdytin (rakenneoletus) | II | Ei nosta yli III:n |
| P1, P2, P3 | SEP | Säilyvät SEP-tasolla |
| E2 putkikierukka (rakenneoletus) | SEP | Ei nosta yli III:n |
| Varolaitteet | Arvioidaan erikseen | Eivät määrää yhdistämisen korkeinta luokkaa |
Laitekokonaisuus tarkoittaa valmistajan yhteen liittämää toiminnallista kokonaisuutta. Sen rajaus ja valmistajan vastuu pitää määritellä erikseen.
06 · Arviointimoduulit käytännössä
Moduuli ei ole paineluokka vaan menettely, jolla valmistaja osoittaa vaatimustenmukaisuuden. Valitaan yksi luokkaan sallittu arviointireitti; moduuleja ei suoriteta kaikkia peräkkäin.
| Luokka | Direktiivin sallimat menettelyt | Mitä opiskelijan kannattaa muistaa? |
|---|---|---|
| I | A | Valmistajan sisäinen tuotannonvalvonta |
| II | A2, D1, E1 | A2:ssa ilmoitettu laitos tekee satunnaisia valvottuja tarkastuksia |
| III | B (suunnittelutyyppi) + D; B (suunnittelutyyppi) + F; B (tuotantotyyppi) + E; B (tuotantotyyppi) + C2; H | B + D: tyyppitarkastus sekä tuotannon laadunvarmistus |
| IV | B (tuotantotyyppi) + D; B (tuotantotyyppi) + F; G; H1 | G on yksikkökohtainen arviointi |
Laitekokonaisuuden arviointi sisältää PED 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti tarvittaessa arvioimattomat yksittäiset painelaitteet, osien yhdistämisen ja suojauksen käyttörajojen ylittymistä vastaan. Yhdistämisen luokka III ei yksin määrää kaikkia suojauksen arviointivaatimuksia.
Pysyvät liitokset: soveltuvissa luokissa II–IV liitosmenetelmien ja tekijöiden hyväksyntä tarkastetaan PED:n liitteen I kohdan 3.1.2 mukaan. Juotospätevyys on oma dokumentoitava vaatimuksensa.
Miten moduuli valitaan käytännössä?
Yksittäinen laite, luokka I → A
Pienen luokan I painelaitteen valmistaja voi käyttää omaa sisäistä tuotannonvalvontaansa. PED:n perusteella ilmoitettua laitosta ei tarvita. Valmistaja laatii tekniset asiakirjat, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittää PED:n edellyttämän CE-merkinnän.
Sarjavalmisteinen laite, luokka II → A2 / D1 / E1
Esimerkiksi useita samanlaisia painesäiliöitä valmistava yritys valitsee A2:n, jos sen sisäinen tuotannonvalvonta ja ilmoitetun laitoksen satunnaiset tarkastukset sopivat tuotantoon. D1 ja E1 perustuvat eri laajuisiin hyväksyttyihin laadunvarmistusjärjestelmiin. Valinta tehdään valmistajan tuotantotavan perusteella.
Luokka III → B + D, B + F, B + E, B + C2 tai H
Esimerkin V1-varaajan valmistaja voi käyttää B (suunnittelutyyppi) + D -menettelyä, jos samaa hyväksyttyä suunnittelutyyppiä valmistetaan hallitussa tuotannossa. H on vaihtoehto, kun valmistajalla on vaaditun laajuinen täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä.
Yksilöllinen vaativa painelaite, luokka IV → G
Esimerkki: valmistetaan vain yksi poikkeuksellinen, räätälöity luokan IV painelaitteisto, eikä sarjatuotannon tyyppitarkastukseen perustuva menettely ole tarkoituksenmukainen. Moduulissa G ilmoitettu laitos arvioi juuri tämän yksilön suunnittelun ja valmistuksen, tekee tai teettää vaaditut tarkastukset ja kokeet sekä antaa todistuksen. G ei ole automaattisesti pakollinen luokassa IV: vaihtoehtoina ovat myös B (tuotantotyyppi) + D/F ja H1.
Ilmoitettu laitos, CE-merkintä ja rekisteröinti ovat eri asioita
| Kysymys | Mitä tapahtuu? |
|---|---|
| Tarvitaanko ilmoitettua laitosta? | Luokka I: ei PED-arviointiin. Luokat II–IV: kyllä, valitun moduulin mukaisesti. SEP: ei PED:n mukaista ilmoitetun laitoksen arviointia. |
| Tarvitaanko CE-merkintä? | Luokat I–IV: PED:n mukainen CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. SEP: ei PED:n perusteella CE-merkintää eikä PED:n EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta; muu lainsäädäntö voi edellyttää CE-merkintää. |
| Ilmoitetaanko laite Tukesille? | Ei automaattisesti. Rekisteröinti määräytyy asetuksen 1549/2016 6 §:n mukaan; tarkastuslaitos hoitaa rekisteröintitiedot Tukesille. Sijoitussuunnitelma arvioidaan erikseen 7 §:n perusteella. Rekisteröidyn laitteen muutoksista voi tulla erillinen ilmoitusvelvollisuus. |
| Kuka hoitaa rekisteröinnin? | Omistaja tai haltija tilaa rekisteröitävälle painelaitteelle ensimmäisen määräaikaistarkastuksen hyväksytyltä tarkastuslaitokselta; tarkastuslaitos toimittaa tiedot Tukesille. |
Milloin Tukesille tehdään ilmoitus – konkreettisia esimerkkejä
| Tilanne | Toiminta |
|---|---|
| Tavallinen kylmälaitos – rekisteröintirajat eivät ylity | Ei painelaiterekisteröintiä eikä siitä johtuvaa ilmoitusta Tukesille. Ryhmä 2:n kylmäainesäiliöillä rekisteröintiraja on PS × V > 3 000 bar·l. Esimerkiksi PS 60 bar ja V 30 l antaa 1 800 bar·l, joten esimerkin varaaja ei ylitä rajaa. Putkilämmönvaihtimen jako- tai kokoojakammiossa ryhmän 2 raja on PS × DN² > 2 500 000 bar·mm² (sisällön lämpötila enintään 120 °C). Muut laitteet arvioidaan erikseen. |
| Yksittäinen painelaite ylittää asetuksen 1549/2016 6 §:n rekisteröintirajan | Omistaja tai haltija tilaa ensimmäisen määräaikaistarkastuksen hyväksytyltä tarkastuslaitokselta ja nimeää käytönvalvojan sekä varavalvojan. Tarkastuslaitos hoitaa rekisteröintitiedot Tukesille. |
| Sisätilan, yleisötilan tai yleisen kulkuväylän läheisyyteen sijoitettava painesäiliö, PS × V yli 10 000 bar·l | Tarkistetaan asetuksen 1549/2016 7 §:n mukainen sijoitussuunnitelman tarkastusvelvollisuus ennen asentamista. Tarkastuksen tekee tarkastuslaitos; kyse ei ole tavallisesta vapaamuotoisesta Tukes-ilmoituksesta. |
| Rekisteröity painelaite myydään, poistetaan käytöstä, romutetaan, varastoidaan tai otetaan uudelleen käyttöön | Tukesin painelaiterekisteriin tehdään tilanteen mukainen muutosilmoitus. Myös käytönvalvojan tai varavalvojan muutokset ilmoitetaan. |
| Rekisteröidyn kylmälaitoksen sisäpuolinen tarkastus ja painekoe korvataan hyväksytyllä seurannalla | Tehdään kirjallinen suunnitelma ja sopimus tarkastuslaitoksen kanssa. Seurannasta toimitetaan vaaditut tiedot Tukesille; putkiston sisäpuolisen tarkastuksen korvaavalla seurannalla on erillinen poikkeus ilmoituksesta. |
| Vakava painelaitteeseen liittyvä onnettomuus | Selvitetään viipymättä sovellettavan lainsäädännön mukainen ilmoitusvelvollisuus ja tehdään tarvittavat ilmoitukset toimivaltaiselle viranomaiselle. |
Lähteet: Tukes: rekisteröinti, Tukes: sijoitus, Tukes: seuranta ja Tukes: käytönvalvoja.
07 · Mitä PED-luokka merkitsee käytännössä?
PED-luokka ratkaisee ennen kaikkea valmistuksen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Se ei yksin ratkaise rekisteröintiä, määräaikaistarkastusten tarvetta eikä huolto-ohjelman sisältöä. Nämä arvioidaan Suomessa erikseen käyttöä koskevan lainsäädännön perusteella.
SEP – esimerkiksi P3:n pieni putkisto
Putkisto suunnitellaan ja valmistetaan hyvän konepajakäytännön mukaan. Sitä ei CE-merkitä PED:n perusteella. Kokonaisuuden valmistaja vastaa soveltuvasta dokumentoinnista; asentaja voi tehdä ja kirjata materiaalien, liitosten sekä paine- ja tiiviyskokeiden tarkastuksia valmistajan lukuun. Asentajan rooli ei yksin tee hänestä PED:n mukaista valmistajaa. SEP ei tarkoita, että putken turvallisuuden voisi jättää tarkastamatta.
PED I – pieni mutta direktiivin piirissä oleva painelaite
Valmistaja käyttää moduulia A, merkitsee PED:n mukaisesti ja antaa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Käytössä huolletaan ja tarkastetaan laitteen kunto. Pelkkä luokka I ei luo rekisteröintiä eikä vapauta muista käyttövelvoitteista.
PED II – esimerkiksi harjoituksen E1
Valmistajan arviointiin osallistuu ilmoitettu laitos valitun moduulin mukaisesti. Luovutuksessa tarkastetaan CE-merkinnät, asiakirjat, PS/TS ja käyttöohjeet. Omistaja arvioi erikseen rekisteröintivelvollisuuden ja järjestää kunnossapidon.
PED III – esimerkiksi harjoituksen V1
Valmistaja käyttää luokkaan III sallittua menettelyä. Laitoksen rakentaja varmistaa, että varaajan dokumentit ja suojaus soveltuvat asennukseen. Käyttöönottovaiheessa tarkistetaan erikseen rekisteröintirajat. Jos rekisteröintiä ei vaadita, turvallinen käyttö ja kunnossapito ovat silti pakollisia.
PED IV – vaativin valmistusluokka
Arviointimenettely on vaativa; esimerkiksi moduuli G soveltuu yksittäisen laitteen arviointiin. Turvavaruste voi kuulua luokkaan IV ilman, että sen luokka nostaa laitekokonaisuuden yhdistämisluokkaa IV:ään. Käytönaikaiset velvoitteet tarkistetaan laitteen rekisteröintiperusteista, ei IV-merkinnästä yksin.
Jos painelaite on rekisteröitävä – toimintaketju
- Ennen käyttöönottoa: tarkista rekisteröintiraja ja sijoitusvaatimukset, nimeä käytönvalvoja ja varavalvoja sekä tilaa hyväksytyltä tarkastuslaitokselta ensimmäinen määräaikaistarkastus.
- Ensimmäinen määräaikaistarkastus: tarkastuslaitos vahvistaa käyttöarvot, tarkastaa turvallisuuden, merkitsee rekisteritiedot ja määrittää seuraavan tarkastuksen ajankohdan.
- Käytön aikana: omistaja/haltija ja käytönvalvoja huolehtivat kunnossapidosta, turvallisuusvarusteista, käyttöohjeista ja tarkastusten tilaamisesta ajallaan.
- Määräaikaistarkastukset: painesäiliöillä lähtökohtana on neljän vuoden tarkastusväli; tarkastuslaitos määrittää tarkastuslajin ja seuraavan ajankohdan. Tarkastuksia voivat olla käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja painekoe.
- Kylmälaitoksen seuranta: sisäpuolinen tarkastus ja painekoe voidaan tietyin edellytyksin korvata kirjalliseen sopimukseen ja suunnitelmaan perustuvalla seurannalla. Käyttötarkastusta ei voi korvata seurannalla.
- Muutokset ja korjaukset: selvitä ennen merkittävää muutosta tai korjausta, edellyttääkö se muutostarkastusta, uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia tai rekisteritietojen päivittämistä.
Varoventtiili – vaihto, tarkastus ja dokumentointi
Varoventtiilin tehtävä on estää suojatun painelaitteen sallitun paineen ylittyminen. Vaihdettaessa varmistetaan vähintään oikea asetuspaine, purkauskapasiteetti, soveltuvuus R744:lle, paine- ja lämpötilankesto sekä asennus ja purkausreitti. Vaihto ja tarkastukset dokumentoidaan laitteen huoltohistoriaan.
Kolme erillistä päätöstä opiskelijalle
2. Rekisteröintivelvollisuus → kuuluuko yksittäinen painelaite Suomen painelaiterekisteriin.
3. Käytönaikainen kunnossapito ja tarkastukset → mitä omistaja, haltija ja käytönvalvoja tekevät koko elinkaaren ajan.
Viralliset lähteet: PED 2014/68/EU, erityisesti 14 artikla ja liite III; painelaitelaki 1144/2016; asetus 1549/2016; Tukes: rekisteröinti; Tukes: määräaikaistarkastukset.
08 · Painekoe, tiiviyskoe ja käyttöönoton tarkastukset
Ennen kylmäkoneiston käyttöönottoa varmistetaan rakenteiden paineenkesto, kylmäainepiirin tiiviys ja turvalaitteiden toiminta. Paineenkestokoe (lujuuskoe) ja tiiviyskoe ovat eri kokeita. SFS-EN 378-2:2016: 6.3.1 luettelee ennen käyttöönottoa vaaditut kokeet; 6.3.2 käsittelee paineenkeston osoittamista; 6.3.3 käsittelee tiiviyden osoittamista; 6.3.4 käsittelee valmiin laitoksen vaatimustenmukaisuuden tarkastusta. Kuvattujen standardikohtien 6.3.1–6.3.3.3 tarkastus perustuu käyttäjän toimittamiin standardin sivuihin 209–211. Muiden kohtien, liitteen C ja mahdollisten standardimuutosten sisältö on vahvistettava alkuperäisestä ajantasaisesta standardista ennen käytännön koestusta.
1. Paineenkestokoe – kestävätkö putkisto ja liitokset?
Ensin tarkistetaan komponenttien, putkien ja liitosten valmistajan koetodistukset. Jos kaikki on jo asianmukaisesti testattu tai tyyppihyväksytty, laitekokonaisuudelle riittää tiiviyskoe (6.3.3: varmistetaan, ettei kylmäainepiiri vuoda). Jos osia tai liitoksia ei ole koestettu, kohdan 6.3.2 mukaiset paineenkeston osoittamistavat ovat:
| Putkiston luokka | Menettely testaamattomille putkille ja liitoksille |
|---|---|
| PED II–IV | Vaihtoehtoina EN 14276-2:n mukaiset testit; kappalekohtainen rasitustesti vähintään 1,43 × PS; tai jäljelle jäävien putkien ja liitosten painekoe vähintään 1,1 × PS sekä 10 % luokan II–IV pysyvistä liitoksista rikkomattomalla aineenkoetuksella standardin 6.3.2 a kohdan ja liitostyypin edellyttämällä menetelmällä. Standardi mainitsee esimerkiksi EN ISO 17638:n ja EN ISO 17640:n sekä kovajuotosliitoksille EN 12799:n. 1,1 × PS -vaihtoehtoa harkitaan vain, jos muut menettelyt voisivat vahingoittaa koneistoa. |
| PED I / alemmat luokat (SEP) | Voidaan soveltaa luokkien II–IV menettelyä; testata jäljelle jäävät putket ja liitokset vähintään 1,1 × PS; tai hyväksyä jäljelle jäävät osat kohdan 5.2.2.3 mukaisesti ja tehdä tiiviyskoe. Pelkkä tiiviyskoe ilman muuta kohdassa 6.3.2 hyväksyttyä paineenkeston osoitusta soveltuu liitteen C mukaiseen tilanteeseen. Kohdan 5.2.2.3 mukainen tyyppihyväksyntä yhdistettynä tiiviyskokeeseen on erillinen hyväksytty vaihtoehto. (liitteessä C esitetään yksikön vaatimustenmukaisuuden edellytyksiä; niiden täyttymistä ei tässä mallissa ole erikseen todennettu). |
2. Tiiviyskoe – mistä nähdään, ettei järjestelmä vuoda?
EN 378-2:2016, kohdat 6.3.3.1 ja 6.3.3.3: niiden koneistojen tehdaskokeessa, joita kohta 6.3.3.2 ei kata, kylmäainetta sisältävät osat testataan vähintään niiden PS-paineessa kuivalla typellä tai muulla soveltuvalla palamattomalla, reagoimattomalla ja kuivatulla kaasulla. Koejärjestelyssä on paineenrajoituslaite ja sen jälkeen painemittari. Paineenrajoituslaite asetetaan koepainetta korkeammalle, mutta niin alas, ettei komponentteihin synny pysyviä muodonmuutoksia.
Asennuspaikalla kaikki siellä rakennetut kylmäainetta sisältävät osat tiiviystestataan ennen täyttämistä. Menetelmän on täytettävä kohdan 6.3.3.3 hyväksymiskriteerit. Aiemmin hyväksytysti testattuja osia, jotka voidaan turvallisesti erottaa työmaakokeesta, ei tarvitse testata uudelleen. Standardi sallii pienemmän testipaineen, kun vastaava vuodonilmaisun herkkyys osoitetaan.
| Kylmäaineen GWP | Koemenetelmän vaadittu herkkyys (tai parempi), EN 378-2:2016 6.3.3.3 b | Esimerkki |
|---|---|---|
| GWP ≥ 150 | 10⁻⁶ Pa·m³/s | Esimerkiksi heliumilmaisin |
| GWP < 150 | 10⁻³ Pa·m³/s | Esimerkiksi soveltuva vuodonilmaisusuihke tai ilmaisin |
CO₂ (R744) kuuluu GWP-arvonsa perusteella jälkimmäiseen ryhmään. Taulukon herkkyysrajat koskevat kohdan 6.3.3.3 b mukaista hyväksymiskriteeriä, eivät automaattisesti kaikkia pienkoneistojen kokeita (ks. 6.3.3.2). Tehdaskokeen ja työmaalla tehtävän kokeen ehdot on erotettava toisistaan. Koekaasuna käytetään soveltuvaa, kuivaa ja vaaratonta kaasua; happea ei käytetä. Kohdan 6.3.3.3 mukaisessa kokeessa kylmäainetta ei käytetä koekaasuna. Havaitut vuodot korjataan ja tiiviys tarkastetaan uudelleen. Käytetyn menetelmän herkkyys on osoitettava ja mittalaitteet kalibroitava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
3. Näin koestus etenee käytännössä
- Selvitetään PS ja aikaisemmat koetodistukset. Eri painealueet ja valmistajien koestusrajat tunnistetaan.
- Rajataan koealueet ja laaditaan hyväksytty koesuunnitelma. Komponentit, joita ei saa altistaa koepaineelle, erotetaan. Tarkistetaan liitokset, mittalaitteet, paineenrajoitus, turvallinen koealue, henkilösuojaus ja etäkäyttömahdollisuus. Painekaasulla tehtävän kokeen varastoituneen energian vaara arvioidaan erikseen. Tämä opetussivu ei ole työmaalla käytettävä paineistusohje.
- Tehdään tässä opetusesimerkissä lujuuskoe 1,1 × PS -vaihtoehdolla. Kyseessä on paineenkeston osoittava koe, ei vuodonetsintäkoe. Mallissa valitaan EN 378-2:2016 kohdan 6.3.2 b vaihtoehto, jossa aiemmin testaamattomat luokan I / SEP-putket ja liitokset koestetaan vähintään 1,1 × PS. Tämä on opetusesimerkin valittu vaihtoehto, ei kaikille SEP-putkistoille pakollinen koe. Koealue rajataan niin, ettei valittu paine ylitä mukana olevien komponenttien sallittua testipainetta.
- Tehdään erillinen tiiviyskoe soveltuvalla kuivalla koekaasulla hyväksytyn koesuunnitelman mukaan. Liitokset tarkastetaan riittävän herkällä vuodonilmaisumenetelmällä; havaitut vuodot korjataan ja koe uusitaan.
- Tarkastetaan turvalaitteet ja valmiin laitoksen asennus. Kohdan 6.3.4 vaatimustenmukaisuustarkastuksessa varmistetaan esimerkiksi putkiston asennus, varoventtiilit ja paineenrajoittimet, merkinnät, dokumentit sekä muut käyttöönoton edellyttämät tarkastukset.
- Dokumentoidaan. Kirjataan koestetut osat, menetelmät, mittaukset, havainnot, korjaukset ja tarkastuksen suorittaja. Mitään kylmäkoneistoa ei oteta käyttöön ilman dokumentoitua käyttöönottoa edeltävää tarkastusta.
4. CO₂-mallilaitoksen kolme koealuetta
Tässä opetusesimerkissä valitaan erillinen 1,1 × PS:n lujuuskoe jokaiselle kolmelle putkistoalueelle, ja sen jälkeen tehdään erillinen tiiviyskoe. Valinta havainnollistaa kahden kokeen eroa. SEP-luokitus ei yksin määrää lujuuskoetta pakolliseksi: standardi sallii myös muita menettelyjä.
PED 2014/68/EU, 4 artikla 1(c)(i) ja liite II, kaavio 7: ryhmän 2 kaasujen putkisto ylittää direktiivin soveltamisrajan, kun DN > 32 ja PS × DN > 1 000. Tässä DN on 20 tai 25, joten putkistot ovat SEP (hyvä konepajakäytäntö), vaikka PS × DN olisi yli 1 000. Avaa painelaitedirektiivi (EUR-Lex).
SFS-EN 378-2:2016, 6.3.2 b (s. 210): aiemmin koestamattomille SEP-/luokan I putkistoille voidaan valita vähintään 1,1 × PS:n painekoe. Se osoittaa lujuutta, ei tiiviyttä. Saman kohdan muut vaihtoehdot koskevat esimerkiksi aiempaa hyväksyttyä koestusta tai liitteen C edellytysten täyttyessä pelkkää tiiviyskoetta.
SFS-EN 378-2:2016, 6.3.3 (tarkistetut kohdat s. 210–211; sivut 212–214 vielä varmentamatta): tiiviyskoe osoittaa, ettei kylmäainepiirissä havaita vuotoja vaaditulla herkkyydellä. Se tehdään erikseen lujuuskokeen jälkeen; 1,1 × PS ei ole tiiviyskokeen automaattinen testipaine.
| Koealue | PS | Valittu lujuuskoe 1,1 × PS | Tiiviyskoe lujuuskokeen jälkeen |
|---|---|---|---|
| K1 – korkeapaine DN 20 · SEP | 120 bar | 132 bar 120 × 1,1 | Kuivalla typellä soveltuvassa koepaineessa; liitokset tutkitaan vuotojen varalta. 132 bar ei ole tiiviyskokeen paine. |
| K2 – välipaine DN 25 · SEP | 60 bar | 66 bar 60 × 1,1 | 60 barin alue erotetaan korkeapainealueesta. Liitokset tarkastetaan soveltuvalla vuodonilmaisumenetelmällä. |
| K3 – imuputkisto DN 20 · SEP | 45 bar | 49,5 bar 45 × 1,1 | Kompressori erotetaan, ellei sen pienpainepuolen sallittu testipaine mahdollista koetta. Tiiviys tarkastetaan erikseen. |
Esimerkin oletukset: putkistot ja koestettavat liitokset ovat aiemmin koestamattomia; 1,1 × PS -vaihtoehto on valittu opetusta varten. Taulukon lujuuskoepaineet ovat laskennallisia vähimmäisarvoja valitulle vaihtoehdolle, eivät valmiin laitoksen hyväksytty koesuunnitelma. Koestus ei saa vahingoittaa komponentteja. EN 378-2:n kohdassa 6.3.2 on myös 1,43 × PS -vaihtoehto luokkien II–IV testaamattomille putkistoille, mutta sitä ei ole valittu näille SEP-putkistoille.
5. Mallipöytäkirja
Alla oleva lomake havainnollistaa, mitä koestuksesta dokumentoidaan. Se ei ole todistus tehdystä kokeesta.
PAINEKOEPÖYTÄKIRJA – MALLI
| Laitos | KL-CO₂-01, fiktiivinen R744-kylmälaitos | Koepaikka | Ei määritelty |
| Suunnitelman laatija | Opetusesimerkki | Koepäivä | Ei suoritettu |
| Koeväliaine | Kirjataan kokeessa | Menetelmä / standardikohta | Lujuuskoe: EN 378-2:2016, 6.3.2 b (1,1 × PS); tiiviyskoe: 6.3.3 (erillinen vuodonilmaisu) |
| Koealue | PS | Valittu koepaine* | Toteutunut paine | Kesto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|
| K1 korkeapaine | 120 bar | Kirjataan kokeessa | — | — | Ei suoritettu |
| K2 välipaine | 60 bar | Kirjataan kokeessa | — | — | Ei suoritettu |
| K3 imuputki | 45 bar | Kirjataan kokeessa | — | — | Ei suoritettu |
* Malliin on valittu lujuuskokeen vähimmäispaineeksi 1,1 × PS. Toteutunut paine, koeaika, turvatoimet ja hyväksymiskriteerit täytetään vain oikean kokeen tiedoilla. Tiiviyskokeelle laaditaan erillinen koesuunnitelma ja tuloskirjaus.
Hyväksymiskriteeri: määritettävä soveltuvan koemenettelyn mukaan.
Havainnot: ei mittaustuloksia. Tiiviyskoe: erillinen pöytäkirja / ei suoritettu.
Päiväys:
Allekirjoitus:
09 · Painelaiteluokittelun loppuraportti
Tässä kaikki vaiheet on koottu yhteen asiakirjamuotoon. Raportissa näkyy sekä luokittelun tulos että se, mitkä tiedot vielä estävät lopullisen hyväksynnän.
PAINELAITELUOKITTELURAPORTTI
Versio: 1.0 · 17.10.2026
Tila: ALUSTAVA
1. Kohteen ja luokittelun perusteet
Laitekokonaisuuden oletettu valmistajarajaus: yksi toiminnallinen CO₂-kylmäkoneistokokonaisuus. Kylmäaine R744, PED-sisältöryhmä 2. Sovellettu säädös: 2014/68/EU, liite II. Sovellettava standardi: SFS-EN 378-2:2016.
2. Komponenttien luokittelut
| Osa | PS | V / DN | Laskenta / kaavio | Luokka |
|---|---|---|---|---|
| V1 välipainesäiliö | 60 bar | 30 l | 1 800 bar·l · kaavio 2 | III |
| E1 kaasujäähdytin* | 120 bar | 3 l | 360 bar·l · kaavio 2 | II* |
| P1 korkeapaineputki | 120 bar | DN 20 | 2 400 · kaavio 7 | SEP |
| P2 välipaineputki | 60 bar | DN 25 | 1 500 · kaavio 7 | SEP |
| P3 imuputki | 45 bar | DN 20 | 900 · kaavio 7 | SEP |
| E2 höyrystin* | 45 bar | DN 20 | 900 · kaavio 7 | SEP* |
* E1:n luokka perustuu harjoituksen säiliömäiseen rakenneoletukseen. E2 oletetaan DN 20 -putkikierukaksi ilman erillistä kammiota. Todellisten lämmönsiirtimien luokittelu vahvistetaan rakennetiedoista ja valmistaja-asiakirjoista.
3. Laitekokonaisuuden arvio
Harjoituksen oletuksilla PED-luokka III. Peruste: korkeimman varsinaisen painelaitteen luokka III, varolaitteiden luokka pois lukien. Todellisen kokonaisuuden tulos on ehdollinen kaikkien komponentti- ja rajausasiakirjojen tarkistukselle.
4. Arviointimenettelyt
V1: esimerkkivalinta B (suunnittelutyyppi) + D. E1: esimerkkivalinta A2. Laitekokonaisuus: PED 14(6) mukainen arviointi, mukaan lukien yhdistäminen ja ylipainesuojaus; lopullinen arviointireitti vahvistamatta.
5. Kokeet ja dokumentit
Mallilaitoksen opetusesimerkissä aiemmin koestamattomille SEP-putkistoille on valittu SFS-EN 378-2:2016:n kohdan 6.3.2 b mukainen erillinen lujuuskoe vähintään paineella 1,1 × PS: K1 132 bar, K2 66 bar ja K3 49,5 bar. Nämä ovat laskennallisia esimerkkiarvoja, eivät suoritettujen kokeiden tuloksia. Lujuuskokeen jälkeen tehdään erillinen tiiviyskoe kohdan 6.3.3 mukaisesti; siinä selvitetään vuodot soveltuvalla koekaasulla ja vuodonilmaisumenetelmällä. Todellisen kokeen rajaukset, koeaine, paineistus, kesto, turvallisuusjärjestelyt ja hyväksymiskriteerit vahvistetaan koesuunnitelmassa. Komponenttien valmistustodistukset, pysyvien liitosten pätevyysasiakirjat, koepöytäkirjat, tekninen dokumentaatio ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ovat tässä opetusesimerkissä tarkistamatta.
6. Johtopäätös
Ei hyväksytty lopulliseksi PED-vaatimustenmukaisuusraportiksi. Luokittelu on opetusharjoitus. Puuttuvat komponentit, rakenneperusteet ja koestusasiakirjat on tarkistettava ennen lopullista arviota.
Päiväys: 17.10.2026
Hyväksyntä: ei annettu