75 × 25 = 1 875 bar·l. Ryhmän 2 kaasusäiliön luokka on III.
02 / RefrigSim · Painelaiteturvallisuus02 / RefrigSim · Pressure equipment safety
Sisältöryhmät, PED-luokat, moduulit ja CE-merkintäFluid groups, PED categories, modules and CE marking
Painelaitteen sisältö, rakenne, suurin sallittu paine ja koko vaikuttavat siihen, mitä vaatimuksia laitteeseen sovelletaan. Tällä sivulla esitetään luokittelun perusteet, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja pysyvien liitosten pätevyysvaatimukset.The fluid, design, maximum allowable pressure and size of pressure equipment determine which requirements apply. This page explains classification, conformity assessment and qualification requirements for permanent joints.
Vaatimukset koskevat esimerkiksi CO₂-kylmälaitoksen varaajaa, propaanijärjestelmän putkistoa ja ammoniakkilaitoksen painetta kantavia osia. Samat periaatteet auttavat ymmärtämään myös laitteiden merkintöjä ja asiakirjoja.These requirements apply, for example, to CO₂ refrigeration receivers, propane system pipework and pressure-bearing parts of ammonia systems. The same principles help explain equipment markings and documentation.
1. Sisältöryhmät 1 ja 2 – mitä painelaitteen sisällä on?1. Fluid groups 1 and 2 – what does the pressure equipment contain?
Painelaitedirektiivi jakaa sisällöt kahteen ryhmään. Jako perustuu aineen tai seoksen The Pressure Equipment Directive divides fluids into two groups. The division is based on the CLP-asetuksen mukaisiin vaaraluokituksiinhazard classifications under the CLP Regulation, ei siihen, käytetäänkö ainetta kylmäaineena, paineilmana vai kemianteollisuuden prosessissa. Ryhmä 1 sisältää PED:n 13 artiklassa määritellyt vaaraluokat; muut sisällöt kuuluvat ryhmään 2.
Ryhmä 1 – määritellyt vaaralliset sisällötGroup 1 – specified hazardous fluids
Syttyvä
Akuutisti myrkyllinen
HapettavaEsimerkiksi tietyt syttyvät kaasut ja nesteet, hapettavat kaasut sekä akuutisti myrkylliset aineet. Myös tiettyihin vaaraluokkiin kuuluvat muut aineet ja seokset voivat kuulua tähän ryhmään.
Kylmäaine-esimerkkejä:Refrigerant examples: R290 (propaani), R600a (isobutaani), R717 (ammoniakki), R32 ja R1234yf. Luokitus tarkistetaan käytettävän aineen tai seoksen tiedoista.
Varoitusmerkit havainnollistavat mahdollisia CLP-vaaraluokkia. Ne eivät yksin ratkaise PED-sisältöryhmää; luokitus perustuu aineen tai seoksen todelliseen vaaraluokitukseen ja PED:n määritelmiin.
Ryhmä 2 – muut sisällötGroup 2 – other fluids
Paineen alainen kaasu
Haitallinen / ärsyttävä
Ympäristölle vaarallinenMerkit havainnollistavat erilaisia vaaroja, eivät PED-ryhmän 2 tunnuksia. GHS04 (paineen alainen kaasu) voi koskea myös ryhmän 1 aineita. GHS07 ja GHS09 voivat esiintyä aineilla, jotka kuuluvat PED-ryhmään 2, mutta aineen koko CLP-luokitus on aina tarkistettava.
Kuvat: HTML-tiedostoon upotetut GHS/CLP-merkkien havainne-SVG:t (ei virallisia alkuperäiskuvatiedostoja). ECHA: viralliset CLP-varoitusmerkit.
Ryhmään 2 kuuluvat sisällöt, jotka eivät täytä PED:n ryhmän 1 määritelmiä. Tämä ei tarkoita vaarattomuutta: suuri paine, hapen syrjäyttäminen tai kuuma neste voivat aiheuttaa vakavan vaaran.
Kylmäaine-esimerkkejä:Refrigerant examples: R744 (CO₂), R134a ja R410A. Myös seosten luokitus tarkistetaan erikseen.
Esimerkkejä kylmäalan ulkopuoleltaExamples outside the refrigeration sector
| Ryhmä 1 – esimerkkejäGroup 1 – examples | Ryhmä 2 – esimerkkejäGroup 2 – examples |
|---|---|
| Vety, asetyleeni, metaani, propaani, butaaniHydrogen, acetylene, methane, propane, butane | Typpi, argon, helium, hiilidioksidiNitrogen, argon, helium, carbon dioxide |
| Happi (hapettava kaasu), kloori (vaaraluokituksen perusteella)Oxygen (oxidising gas), chlorine (according to its hazard classification) | Paineilma ja vesihöyry tavallisissa käyttötapauksissaCompressed air and water vapour in typical applications |
| Monet syttyvät liuottimet, kun PED:n vaaraluokka- ja lämpötilaehto täyttyvätMany flammable solvents when the PED hazard classification and temperature conditions are met | Vesi sekä monet muut ryhmään 1 kuulumattomat nesteetWater and many other liquids not belonging to group 1 |
Huomaa ero:Note the distinction: kylmäaineiden turvallisuusluokat A1, A2L, A3 ja B2L kuvaavat muun muassa myrkyllisyyttä ja syttyvyyttä omassa standardijärjestelmässään. Ne eivät ole PED-sisältöryhmiä. Erityisesti seokset ja rajatapaukset on tarkistettava käyttöturvallisuustiedotteesta ja CLP-luokituksesta; luettelo ei ole virallinen tyhjentävä aineluettelo.
Ryhmä 1 ei tarkoita PED-luokkaa I. SisältöryhmäFluid group kertoo aineen vaaraluokituksesta; PED-luokkaPED category kertoo painelaitteen vaatimustasosta. Nämä kaksi käsitettä menevät helposti sekaisin.
Säädösperusta: PED 2014/68/EU, 13 artikla; CLP-asetus 1272/2008. Kylmäalan taustaa: SKLL, Kylmälaitokset ja painelaitesäädökset, luku 2.2.2.
2. SEP ja PED-luokat I–IV – mitä luokka muuttaa?
Kun laitteen tyyppi, sisällön ryhmä ja olomuoto sekä suunnitteluarvot ovat tiedossa, valitaan PED:n liitteen II oikea luokittelukaavio. Säiliössä keskeisiä ovat PS ja V, putkistossa PS ja DN. Luokittelukaavioissa on myös erillisiä rajaehtoja – kertolasku ei aina yksin riitä.
| Taso | Mitä tarkoittaa? | Mitä seuraa? |
|---|---|---|
| SEP | Hyvä konepajakäytäntö (Sound Engineering Practice), PED:n 4 artiklan 3 kohdan alue. | Turvallinen suunnittelu ja valmistus, käyttöohjeet ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Ei PED:n mukaista CE-merkintää. |
| I | PED-luokista alin. | Olennaiset turvallisuusvaatimukset, tekninen dokumentointi, moduuli A ja PED:n mukainen CE-merkintä. |
| II | Vaativampi arviointi. | Ilmoitettu laitos osallistuu valitun moduulin mukaisesti; pysyvien liitosten hyväksynnälle lisävaatimuksia. |
| III | Lisää arviointivaatimuksia. | Valitaan luokalle III sallittu moduuli tai vaativampi menettely; ilmoitetun laitoksen tehtävät riippuvat moduulista. |
| IV | Korkein PED-luokka. | Vaativimmat arviointimenettelyt. Varolaitteet kuuluvat pääsääntöisesti tähän luokkaan, eräin poikkeuksin. |
Säädösperusta: PED, 4 ja 13 artikla sekä liite II, taulukot 1–9. Kylmäalan tulkintaesimerkkejä: SKLL, Kylmälaitokset ja painelaitesäädökset, luvut 2.2 ja 5.2.
Luokittelun eteneminen
Luokittelu alkaa neljästä tiedosta: painelaitteen tyyppi (säiliö tai putkisto), sisältöryhmä (1 tai 2), aineen käyttäytyminen PED:n kaasu- tai nesteluokittelussa sekä PS ja V tai DN. Ensin valitaan oikea direktiivin liitteen II kaavio, sitten tarkastetaan raja-arvot. Luokka määräytyy kaikkien soveltuvien ehtojen perusteella – pelkkä PS × V tai PS × DN ei aina riitä.
Yhdeksän PED-luokittelukaaviota: mikä valitaan?
PED:n liitteen II kaaviot 1–4 koskevat säiliöitä, kaavio 5 tiettyjä lämmitettäviä painelaitteita ja kaaviot 6–9 putkistoja. Taulukko näyttää, milloin laite ylittää hyvän konepajakäytännön (SEP, PED 4 artiklan 3 kohta) alueen. Kaavion numero ei ole PED-luokka.
| Kaavio | PED-alueen alkuehto (PS > 0,5 bar) |
|---|---|
| 1 · Ryhmä 1, kaasusäiliö | V > 1 l ja PS×V > 25 bar·l, tai PS > 200 bar |
| 2 · Ryhmä 2, kaasusäiliö | V > 1 l ja PS×V > 50 bar·l, tai PS > 1000 bar |
| 3 · Ryhmä 1, nestesäiliö | V > 1 l ja PS×V > 200 bar·l, tai PS > 500 bar |
| 4 · Ryhmä 2, nestesäiliö | PS > 10 bar ja PS×V > 10000 bar·l, tai PS > 1000 bar |
| 5 · Lämmitettävä höyrylaite | Oma erityinen kaavio, PED 4(1)(b) |
| 6 · Ryhmä 1, kaasuputkisto | DN > 25 |
| 7 · Ryhmä 2, kaasuputkisto | DN > 32 ja PS×DN > 1000 bar |
| 8 · Ryhmä 1, nesteputkisto | DN > 25 ja PS×DN > 2000 bar |
| 9 · Ryhmä 2, nesteputkisto | PS > 10 bar, DN > 200 ja PS×DN > 5000 bar |
Painesäiliöiden luokittelu – taulukko B.1
Mitä näillä tehdään? Valitse sisältöryhmä ja PED:n mukainen kaasu- tai nestetapaus. Etsi suurimman sallitun paineen PS (bar) ja sisätilavuuden V (l) täyttämä rivi. Kun taulukko edellyttää tuloa, laske PS × V (bar·l). Taulukko osoittaa SEP-alueen tai PED-luokan. Painesäiliöiden erityisrajat voivat muuttaa pelkän tulon perusteella tehtyä päätelmää.
Ryhmä 1 · kaasut (R290, R717)
| PS (bar) | V (l) | PS × V (bar·l) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 – 200 | ≤ 1 l | – | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 200 | > 1 l | ≤ 25 | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 200 | > 1 l | > 25 – 50 | I |
| > 0,5 – 200 | > 1 l | > 50 – 200 | II |
| > 200 – 1 000 | ≤ 1 l | – | III |
| > 0,5 – 1 000 | > 1 l | > 200 – 1 000 | III |
| > 0,5 – 1 000 | > 1 l | > 1 000 | IV |
| > 1 000 | kaikki | – | IV |
Ryhmä 2 · kaasut (R744, R404A)
| PS (bar) | V (l) | PS × V (bar·l) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 – 1 000 | ≤ 1 l | – | SEP (4.3) |
| > 1 000 – 3 000 | ≤ 1 l | – | III |
| > 0,5 – 1 000 | > 1 l | ≤ 50 | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 1 000 | > 1 l | > 50 – 200 | I |
| > 0,5 – 1 000 | > 1 l | > 200 – 1 000 | II |
| > 0,5 – 3 000 | > 1 l | > 1 000 – 3 000 | III |
| > 0,5 – 4 | > 750 l | > 3 000 | III |
| > 4 | > 1 l | > 3 000 | IV |
| > 3 000 | kaikki | – | IV |
Ryhmä 1 · nesteet
| PS (bar) | V (l) | PS × V (bar·l) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 – 500 | ≤ 1 l | – | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 200 | > 1 l | ≤ 200 | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 10 | > 1 l | > 200 | I |
| > 10 – 500 | > 1 l | > 200 | II |
| > 500 | ≤ 1 l | – | II |
| > 500 | > 1 l | – | III |
Ryhmä 2 · nesteet
| PS (bar) | V (l) | PS × V (bar·l) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 – 10 | – | – | SEP (4.3) |
| > 10 – 1 000 | – | ≤ 10 000 | SEP (4.3) |
| > 10 – 500 | > 20 l | > 10 000 | I |
| > 1 000 | ≤ 10 l | – | I |
| > 500 | > 10 l | > 10 000 | II |
Putkistojen luokittelu – liite B, taulukko B.2
Mitä näillä tehdään? Valitse sisältöryhmä ja kaasu- tai nestetapaus. Putkistossa käytetään DN-nimelliskokoa, ei säiliön tilavuutta. Vertaa PS (bar), DN ja tarvittaessa tuloa PS × DN (bar) taulukon ehtoihin. Putken ulkohalkaisija millimetreinä ei automaattisesti ole sama kuin DN.
Ryhmä 1 · kaasuputkistot (R290, R717)
| PS (bar) | DN | PS × DN (bar) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 | ≤ 25 | – | SEP (4.3) |
| > 0,5 | > 25 – 100 | ≤ 1 000 | I |
| > 0,5 | > 25 – 100 | > 1 000 | II |
| > 0,5 | > 100 – 350 | ≤ 3 500 | II |
| > 0,5 | > 100 – 350 | > 3 500 | III |
| > 0,5 | > 350 | – | III |
Ryhmä 2 · kaasuputkistot (R744, R404A)
| PS (bar) | DN | PS × DN (bar) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 | ≤ 32 | – | SEP (4.3) |
| > 0,5 | > 32 | ≤ 1 000 | SEP (4.3) |
| > 0,5 | > 32 – 100 | > 1 000 | I |
| > 0,5 | > 100 | > 1 000 – 3 500 | I |
| > 0,5 | > 100 – 250 | > 3 500 | II |
| > 0,5 | > 250 | > 3 500 – 5 000 | II |
| > 0,5 | > 250 | > 5 000 | III |
Ryhmä 1 · nesteputkistot
| PS (bar) | DN | PS × DN (bar) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 | ≤ 25 | – | SEP (4.3) |
| > 0,5 | > 25 | ≤ 2 000 | SEP (4.3) |
| > 0,5 – 10 | > 200 | > 2 000 | I |
| > 10 – 500 | > 25 | > 2 000 | II |
| > 500 | > 25 | – | III |
Ryhmä 2 · nesteputkistot
| PS (bar) | DN | PS × DN (bar) | Tulos |
|---|---|---|---|
| ≤ 0,5 | – | – | Ei PED:n soveltamisalassa |
| > 0,5 – 10 | – | – | SEP (4.3) |
| > 10 | ≤ 200 | – | SEP (4.3) |
| > 10 | > 200 | ≤ 5 000 | SEP (4.3) |
| > 10 – 500 | > 200 | > 5 000 | I |
| > 500 | > 200 | > 5 000 | II |
Luokittelukaavio ja esimerkkipiste – ryhmän 1 kaasusäiliö
Ryhmän 1 kaasusäiliöiden luokitus perustuu PED:n liitteen II kaavioon 1. Vaaka-akselilla on V (l) ja pystyakselilla PS (bar); molemmat asteikot ovat logaritmisia.
Esimerkki: R290-propaanisäiliö
PS 70 bar, V 60 l → PS × V = 4 200 bar·l → PED IV. Ryhmän 1 kaasusäiliö, esimerkkinä R290.
Kaavio perustuu PED:n virallisiin luokkarajoihin. Lopullinen luokittelu tehdään painelaitedirektiivin liitteen II kaavion 1 kaikkien ehtojen mukaan.
Kokeile itse – muuta säiliön painetta ja tilavuutta
Mittapiste liikkuu kaaviossa. Esimerkki koskee sisältöryhmän 1 kaasusäiliötä (PED-kaavio 1), ei putkistoa.
Rajattu harjoitusalue: Ryhmän 1 kaasusäiliön simulaattori on rajattu harjoitusalueelle: V 2–1 000 l ja PS 5–180 bar. Se ei kata kaikkia PED-kaavion 1 rajatapauksia. Lopullinen luokittelu tarkistetaan virallisesta kaaviosta.
PED III
PS × V = 420 bar·l
Mittapiste on merkitty violetilla.
Kaavio perustuu PED:n virallisiin luokkarajoihin. Lopullinen luokittelu tehdään painelaitedirektiivin liitteen II kaavion 1 kaikkien ehtojen mukaan.
Luokittelukaavio ja esimerkkipiste – ryhmän 2 kaasusäiliö
Kaaviossa vaaka-akselilla on säiliön tilavuus V (l) ja pystyakselilla suurin sallittu paine PS (bar). Molemmat asteikot ovat logaritmisia. Kaavion rajat erottavat SEP-alueen ja luokat I–IV. Mittapisteen sijainti kertoo, mille alueelle annettu paine–tilavuus-yhdistelmä sijoittuu.
Esimerkki: CO₂-säiliö
PS 75 bar, V 130 l → PS × V = 9 750 bar·l. Ryhmän 2 kaasusäiliön kaaviossa tämä on PED IV. Kyseessä on säiliön luokka, ei koko kylmälaitoksen automaattinen luokka.
Toinen esimerkki: R404A, PS 26 bar ja V 96 l → 2 496 bar·l → PED III ryhmän 2 kaasusäiliön kaavion mukaan.
Kaavio on mittasuhteisiin piirretty SVG-esimerkki. Käyttöön otettavat lopulliset luokkarajat tarkistetaan PED:n liitteen II kaaviosta 2.
Kokeile itse – muuta säiliön painetta ja tilavuutta
Mittapiste liikkuu kaaviossa. Esimerkki koskee sisältöryhmän 2 kaasusäiliötä (PED-kaavio 2), ei putkistoa.
Rajattu harjoitusalue: Ryhmän 2 kaasusäiliön simulaattori on rajattu harjoitusalueelle: V 2–1 000 l ja PS 5–200 bar. Se ei kata kaikkia PED-kaavion 2 rajatapauksia. Lopullinen luokittelu tarkistetaan virallisesta kaaviosta.
PED IV
PS × V = 3 330 bar·l
Piste sijaitsee PED IV -alueella.
Havainnollistava kokeilu. Lopullinen luokittelu tehdään painelaitedirektiivin liitteen II kaavion 2 kaikkien ehtojen mukaan.
Kaavio 7 – ryhmän 2 kaasuputkistot
CO₂:n (R744) kaltaisille ryhmän 2 kaasuille putkiston luokittelussa käytetään PED:n liitteen II kaaviota 7. Vaakasuunnassa tarkastellaan nimelliskokoa DN ja pystysuunnassa suurinta sallittua painetta PS. Tulo PS × DN auttaa luokittelussa, mutta myös DN:n erillinen raja ratkaisee.
Ryhmä 2 · kaasuputkisto
PS > 0,5 bar
PS > 0,5 bar
↓
Onko DN > 32 ja PS × DN > 1 000 bar?
Ei
SEP / hyvä konepajakäytäntö
Kyllä
PED-luokka I–III
Ratkaise tarkka luokka virallisen kaavion 7 raja-alueista.
Ratkaise tarkka luokka virallisen kaavion 7 raja-alueista.
Miten tätä käytetään?
Esimerkki P1: PS = 120 bar, DN = 20. Tulo 120 × 20 = 2 400 bar. Vaikka tulo ylittää 1 000, DN ei ylitä 32:ta. Tulos on SEP.
Esimerkki P4: PS = 120 bar, DN = 50. Tulo 6 000 bar ja DN > 32: putkisto kuuluu PED-luokitteluun. Tarkka luokka luetaan kaaviosta 7, ei pelkästä tulosta.
Kaavion 7 tarkat alueet: DN ≤ 32 tai PS × DN ≤ 1 000 → SEP; 32 < DN ≤ 100 ja PS × DN > 1 000 → I; DN > 100 ja 1 000 < PS × DN ≤ 3 500 → I; 100 < DN ≤ 250 ja PS × DN > 3 500 → II; DN > 250 ja 3 500 < PS × DN ≤ 5 000 → II; DN > 250 ja PS × DN > 5 000 → III. Rajaviiva kuuluu alempaan luokkaan.
P4:n tulos: DN 50 kuuluu alueeseen 32 < DN ≤ 100, joten tulos on luokka I, vaikka PS × DN = 6 000 bar.
Tämä on kaavion 7 opetuksellinen päätöspolku, ei virallisen luokittelukaavion mittatarkka jäljennös. Luokkien I–III rajat tarkistetaan direktiivin liitteestä II.
Rajatapaukset ja käytännön tulkinta
120 × 25 = 3 000 bar. Koska DN ≤ 32, putkisto on silti SEP taulukon 7 perusteella.
120 × 40 = 4 800 bar. Koska DN > 32 ja PS × DN > 1 000, putkisto kuuluu luokkaan I (DN ≤ 100).
DN 50 ja PS × DN = 1 000 ovat SEP; samalla DN:llä arvo 1 001 on I. DN 125 ja arvo 3 500 ovat I; arvo 3 501 on II. DN 300 ja arvo 5 000 ovat II; arvo 5 001 on III.
Taulukoiden ensisijaiset lähteet: PED 2014/68/EU, liite II; liite B, taulukot B.1 ja B.2. Otteita standardeista ja asetuksista (Taitotalo, 2024, s. 17–18) on täydentävä koulutusviite, jonka tekijä-, julkaisu- ja versiotiedot on vielä varmennettava. Oikeudellinen luokitteluperusta: painelaitedirektiivi 2014/68/EU, 4 ja 13 artikla sekä liite II, kaaviot 1–9. Standardi on tekninen apulähde; ristiriitatilanteessa ratkaisevat sovellettava säädös ja laitteen todelliset ominaisuudet.
3. Arviointimoduulit – miten vaatimusten täyttyminen osoitetaan?
Luokka kertoo, kuinka vaativaan ryhmään painelaite kuuluu. Moduuli kertoo, millä menettelyllä valmistaja osoittaa, että laite täyttää vaatimukset. Moduuli ei ole uusi painelaiteluokka, vaan valmistuksen ja arvioinnin menettelytapa.
| Luokka | PED:n sallimat moduulit | Yksinkertaistettu ajatus |
|---|---|---|
| I | A | Valmistajan sisäinen tuotannonvalvonta. |
| II | A2, D1, E1 | Valvottuja tarkastuksia tai laadunvarmistukseen perustuvaa arviointia. |
| III | B (suunnittelutyyppi) + D; B (suunnittelutyyppi) + F; B (tuotantotyyppi) + E; B (tuotantotyyppi) + C2; H | Tyyppitarkastus yhdistettynä tuotannon arviointiin tai täydellinen laadunvarmistus. |
| IV | B (tuotantotyyppi) + D; B (tuotantotyyppi) + F; G; H1 | Esimerkiksi yksikkökohtainen arviointi (G) tai laadunvarmistus suunnittelun tarkastuksella (H1). |
Missä vaiheessa moduulit tulevat mukaan?
1. Suunnittelu – ensin luokka, sitten moduuli
Valmistaja määrittää painelaitteen tai laitekokonaisuuden luokan PED:n perusteella ja valitsee kyseiselle luokalle sallitun arviointimenettelyn. Moduuli valitaan ennen niitä suunnittelu-, valmistus- ja tarkastusvaiheita, joihin ilmoitetun laitoksen on osallistuttava. Valmistaja kokoaa teknisen aineiston, riskienarvioinnin sekä sovellettavat suunnittelu- ja valmistusvaatimukset.
2. Valmistus ja tarkastukset – mitä eri moduuleilla tehdään?
A (luokka I): valmistaja huolehtii itse sisäisestä tuotannonvalvonnasta ja osoittaa vaatimustenmukaisuuden. A2 (luokka II): tämän lisäksi ilmoitettu laitos tekee tai valvoo satunnaisin väliajoin tehtäviä tuotetarkastuksia.
D1 ja E1 (luokka II): ilmoitettu laitos arvioi ja valvoo valmistajan laadunvarmistusjärjestelmää. D1 painottuu tuotantoprosessiin, E1 lopputarkastukseen ja testaukseen.
B + D / B + E (luokka III, sopivan B-tyypin mukaan): ensin ilmoitettu laitos arvioi suunnittelu- tai tuotantotyypin; sen jälkeen valmistaja osoittaa tyypinmukaisuuden valvotun laadunvarmistusjärjestelmän avulla. B + F: tyyppitarkastusta seuraa tuotteiden tarkastukseen perustuva arviointi. B + C2: tuotantotyypin tarkastuksen jälkeen käytetään sisäistä tuotannonvalvontaa ja valvottuja satunnaistarkastuksia.
H (luokka III): ilmoitettu laitos hyväksyy ja valvoo valmistajan täydellistä laadunvarmistusjärjestelmää. G (luokka IV): ilmoitettu laitos arvioi yksittäisen laitteen suunnittelun ja valmistuksen; tämä soveltuu esimerkiksi yksittäiskappaleen valmistukseen, kun menettely valitaan kyseiselle tuotteelle. H1 (luokka IV): täydellisen laadunvarmistuksen lisäksi ilmoitettu laitos tarkastaa suunnittelun ja suorittaa PED:n edellyttämää erityisvalvontaa.
3. Valmistuksen päättyessä – mitä dokumentoidaan?
Valmistaja varmistaa lopputarkastuksen ja sovellettavat kokeet, laatii vaaditut tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sekä kiinnittää PED:n edellyttämän CE-merkinnän. Ilmoitetun laitoksen tunnusnumero liitetään CE-merkintään silloin, kun se osallistuu tuotannonvalvontavaiheeseen sovellettavan menettelyn mukaisesti. SEP-laitteeseen ei kiinnitetä CE-merkintää PED:n perusteella.
Kylmälaitosesimerkki: Jos yksittäinen laitekokonaisuus luokitellaan luokkaan III, G ei kuulu sen tavanomaisiin luokan III moduulivaihtoehtoihin. Valmistaja voi kuitenkin käyttää korkeamman luokan mukaista menettelyä PED:n sallimalla tavalla. Moduuli G ei ole automaattinen vaatimus työmaalla kootulle kylmälaitokselle. PED-vaatimustenmukaisuuden arviointi ja Suomessa mahdollisesti vaadittava painelaitteen rekisteröinti ovat eri asioita.
Ilmoitettu laitos käytännössä – kuka, mistä ja mitä sille toimitetaan?
Ilmoitettu laitos (engl. Notified Body, NB) on riippumaton arviointiorganisaatio, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut Euroopan komissiolle tiettyjä direktiivin mukaisia tehtäviä varten. Se ei tarkoita laitosta, josta valmistaja tekisi ilmoituksen viranomaiselle. Valmistaja ottaa yhteyttä valitsemaansa ilmoitettuun laitokseen ja tilaa tarvittavan arvioinnin.
Mistä löydän sellaisen? Avaa Euroopan komission NANDO-hakupalvelu. Hae säädöksellä 2014/68/EU – Pressure Equipment, rajaa tarvittaessa maaksi Finland ja tarkista organisaation ilmoitetut tehtävät sekä moduulit. Voit valita myös toisessa EU-maassa ilmoitetun, tehtävään pätevän laitoksen. Tukesin ohje neuvoo arviointiprosessin.
Esimerkki: Yritys valmistaa yksilöllisen CO₂-kylmälaitoskokonaisuuden, jonka arviointiin valitaan sallittu moduuli G. Valmistaja pyytää ilmoitetulta laitokselta tarjouksen jo suunnitteluvaiheessa ja toimittaa sovitun aineiston: laitteiston kuvauksen, PS-arvot ja muut mitoitustiedot, PED-luokittelun, piirustukset ja PI-kaavion, lujuuslaskelmat, riskinarvioinnin sekä tiedot materiaaleista, liitoksista ja suunnitelluista tarkastuksista. Laitos arvioi suunnittelua ja valmistusta, osallistuu moduulin vaatimiin tarkastuksiin ja antaa arviointiasiakirjat hyväksytystä arvioinnista. Valmistaja vastaa edelleen laitteesta, laatii EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittää CE-merkinnän.
Huomaa: PED-arviointi valmistusvaiheessa on eri asia kuin Suomessa käytön aikana mahdollisesti vaadittavat painelaitteen rekisteröinti ja määräaikaistarkastukset. Ilmoitetun laitoksen pätevyys ja arvioinnin sisältö on aina tarkistettava tapauskohtaisesti.
Moduulien kirjaimet ymmärrettävästi
| Moduuli | Mitä käytännössä tehdään? | Milloin valmistaja voisi valita sen? Kylmäalan esimerkki |
|---|---|---|
| A | Valmistaja tekee itse suunnittelun ja tuotannon sisäisen valvonnan, kokoaa tekniset asiakirjat ja vastaa vaatimustenmukaisuudesta. Ilmoitettu laitos ei osallistu moduulin A arviointiin. | Luokka I: esimerkiksi yksinkertainen, luokkaan I kuuluva sarjavalmisteinen painelaite. Valmistaja pystyy itse osoittamaan vaatimusten täyttymisen. |
| A2 | Valmistaja valvoo tuotantoaan itse, mutta ilmoitettu laitos tekee tai teettää valvottuja painelaitetarkastuksia satunnaisin väliajoin. | Luokka II: esimerkiksi samanlaisina toistuvasti valmistettavat kylmäjärjestelmän paineosat, kun valmistaja valitsee tuotetarkastuksiin perustuvan menettelyn. |
| D1 / E1 | Ilmoitettu laitos hyväksyy ja valvoo laadunvarmistusjärjestelmää. D1 kattaa tuotantoprosessin laadunvarmistusta; E1 painottuu lopputarkastukseen ja testaukseen. | Luokka II: valmistajalla on vakiintunut, dokumentoitu tuotanto ja toimiva laadunvarmistusjärjestelmä. Valinta riippuu siitä, missä tuotantovaiheessa laadunvarmistus toteutetaan. |
| B | Ilmoitettu laitos arvioi suunnittelutyypin tai tuotantotyypin. B ei yksin riitä valmiin laitteen arviointiin, vaan sen pariksi tarvitaan sallittu tuotantovaiheen moduuli. | Luokat III–IV sallituin yhdistelmin: esimerkiksi samaa painelaitesäiliömallia valmistetaan useita kappaleita. Tyyppi arvioidaan ensin, sitten valmistuksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan erikseen. |
| C2 | Valmistaja varmistaa tuotantotyypin mukaisuuden sisäisellä valvonnalla, ja ilmoitettu laitos osallistuu satunnaisin väliajoin tehtäviin tarkastuksiin. | Luokka III, B (tuotantotyyppi) + C2: esimerkiksi hyväksytyn tuotantotyypin mukaisia painelaitteita valmistetaan toistuvasti. |
| D / E | Ilmoitettu laitos hyväksyy ja valvoo laadunvarmistusjärjestelmää. D koskee tuotantoprosessia; E lopputarkastusta ja testausta. Käytetään sallituissa yhdistelmissä B:n kanssa. | Luokat III–IV moduuliyhdistelmän mukaan: sarjatuotanto, jossa tyypin arvioinnin jälkeen vaatimustenmukaisuus osoitetaan valvotulla laatujärjestelmällä. |
| F | Ilmoitettu laitos tarkastaa ja testaa tuotteita osoittaakseen niiden vastaavan hyväksyttyä tyyppiä ja sovellettavia vaatimuksia. | B + F: esimerkiksi rajallinen erä saman tyypin painelaitteita, joille tuotekohtainen tarkastus on luonteva vaihtoehto laatujärjestelmämenettelylle. |
| G | Yksikkökohtainen arviointi: ilmoitettu laitos arvioi sekä kyseisen laitteen suunnittelua että valmistusta ja tekee vaaditut tarkastukset. | Luokka IV; myös alemman luokan laitteelle vaativampana menettelynä: esimerkiksi yksilöllisesti työmaalla rakennettava suuri CO₂-kylmälaitos. G ei silti ole automaattisesti pakollinen jokaiselle työmaalla rakennetulle järjestelmälle. |
| H / H1 | H perustuu valmistajan koko suunnittelun ja tuotannon kattavaan laadunvarmistukseen, jota ilmoitettu laitos arvioi ja valvoo. H1 sisältää lisäksi suunnittelun tarkastuksen ja erityisvalvontaa. | H: luokka III; H1: luokka IV: esimerkiksi valmistaja, joka tuottaa vaativia painelaitteita säännöllisesti ja jolla on kattava arvioitu laatujärjestelmä. |
Valmistaja voi valita myös vaativamman luokan mukaisen arviointimenettelyn. Työmaalla rakennettavassa yksittäisessä kylmälaitoksessa moduuli G voi olla käytännöllinen, mutta se ei ole kaikkien kylmälaitosten pakollinen moduuli.
Muistisääntö: Luokka kertoo mitä vaaditaan. Moduuli kertoo miten vaatimusten täyttyminen osoitetaan.
Säädösperusta: PED 14 artikla ja liite III. Kylmäalan esitys: SKLL, Kylmälaitokset ja painelaitesäädökset, luku 2.3 ja moduulitaulukko s. 9–11.
4. CE-merkintä ja vastuut – kuka vakuuttaa ja kuka valvoo?
CE-merkintä ei ole viranomaisen jakama laatupalkinto. Se on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sitä koskevan EU:n yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimukset. CE-merkintää ei siis yleensä ”myönnetä”: valmistaja kiinnittää sen, kun asianmukainen arviointi on tehty.
CE-merkinnän mitoitus
Kirjaimilla on sama korkeus ja virallisen mallin mittasuhteet säilytetään myös kokoa muutettaessa. Vähimmäiskorkeus on yleensä 5 mm, ellei tuotetta koskevissa säännöissä toisin määrätä. Merkinnän on oltava näkyvä, luettava ja pysyvä.
Kuvassa on CE-merkin geometrinen mittakaavio. Varsinainen tuotteeseen kiinnitettävä merkki toteutetaan virallisten mittasuhteiden mukaisesti ilman apuruudukkoa.
Mitä CE-merkintä tarkoittaa suomeksi?
CE on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten olennaiset vaatimukset. Ne voivat koskea esimerkiksi turvallisuutta, terveyttä ja ympäristönsuojelua. CE ei tarkoita EU:n tai Tukesin antamaa lupaa, laatuluokitusta eikä takuuta siitä, ettei laitteeseen koskaan voisi tulla vikaa.
CE-merkintä helpottaa vaatimusten mukaisten tuotteiden myyntiä ja liikkumista Euroopan talousalueella. Kuluttaja tai laitteen hankkija voi sen perusteella odottaa, että valmistaja on tehnyt vaaditun arvioinnin, laatinut tekniset asiakirjat ja ottanut vastuun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. CE-merkki ei yksin kerro laitteen suorituskyvystä tai käyttöiästä.
Asennusohjeet, käyttö ja muutostyöt
Valmistajan ilmoittama käyttötarkoitus ja käyttörajoitukset ovat osa turvallista kokonaisuutta. Painelaitteen asennuksessa, käyttöönotossa, käytössä ja huollossa on noudatettava siihen soveltuvia ohjeita ja turvallisuusvaatimuksia. Ohjeiden vastainen käyttö tai virheellinen asennus voi vaarantaa turvallisuuden, vaikka tuotteessa olisi CE-merkintä.
CE-merkintä koskee tuotteen vaatimustenmukaisuutta sellaisena kuin se on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön soveltuvan säädöksen mukaan. Tavallinen huolto tai osan vaihto valmistajan ohjeiden mukaisesti ei automaattisesti poista CE-merkintää. Olennainen rakennemuutos tai käyttötarkoituksen muuttaminen voi kuitenkin muuttaa riskejä ja johtaa uuden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tarpeeseen. Muutoksen tekijälle voi syntyä valmistajan velvollisuuksia; alkuperäisen valmistajan vastuu ei välttämättä kata muutettua rakennetta.
Esimerkki: valmiiksi CE-merkityn kylmäkoneikon liittäminen työmaalla laajempaan painejärjestelmään voi synnyttää erikseen arvioitavan painelaitekokonaisuuden. Pelkkä koneikon CE-merkki ei korvaa tämän kokonaisuuden arviointia.
Viralliset ohjeet: Euroopan komissio, CE-merkintä ja virallisen merkin lataus; CE-merkinnän mittasuhteet ja sijoitus.
Valmistajan tehtävät
- Määrittää laitteen käyttötarkoitus, PS, TS ja sovellettavat säädökset.
- Tehdä riskien arviointi sekä suunnitella ja valmistaa turvallisesti.
- Valita oikea PED-luokka ja arviointimoduuli.
- Laatia tekniset asiakirjat, tarvittavat ohjeet ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus.
- Kiinnittää CE-merkintä soveltuvin osin ja säilyttää vaaditut asiakirjat.
Muut toimijat
- Ilmoitettu laitos: osallistuu PED:n mukaiseen arviointiin moduulin edellyttämällä tavalla.
- Jäsenvaltion tunnustama pätevöintilaitos: voi hyväksyä pysyvien liitosten menetelmiä ja tekijöitä soveltuvin edellytyksin.
- Tukes: valvoo Suomessa painelaiteturvallisuutta ja markkinoille saatettavien tuotteiden vaatimustenmukaisuutta.
- Hyväksytty laitos: hoitaa eräitä kansallisen käyttövaiheen tarkastuksia. Ei sama rooli kuin valmistuksen ilmoitetulla laitoksella.
Ilmoitettu laitos Suomessa – oikeita esimerkkejä
Tarkes Inspection Oy (2545) on Suomessa toimiva PED-ilmoitettu laitos. Se tarjoaa muun muassa moduulien A2 ja G mukaisia arviointeja. Katso Tarkesin moduuli G -menettely.
Inspecta Tarkastus Oy / Kiwa (0424) on toinen Suomessa toimiva PED-ilmoitettu laitos. Esimerkiksi moduulin H1 vaatimustenmukaisuustodistuksissa näkyy tunnus CE 0424. Kiwa – akkreditoinnit ja ilmoitetut laitokset.
Käytännössä: Jos kylmäalan yritys valmistaa PED:n piiriin kuuluvan CO₂-painelaitekokonaisuuden ja valittu moduuli edellyttää ilmoitettua laitosta, valmistaja ottaa siihen yhteyttä ennen tarvittavia tarkastuksia ja valmistuksen ratkaisevia vaiheita. Laitos kertoo hakemuksesta, piirustuksista, laskelmista, valmistusasiakirjoista ja tarkastuksista. Valmistaja vastaa edelleen tuotteen vaatimustenmukaisuudesta.
Mistä löydän sopivan? EU:n NANDO-rekisteristä: valitse direktiivi 2014/68/EU ja tarkista laitoksen hyväksytty tehtäväalue. Pelkkä laitoksen nimi ei takaa, että se on hyväksytty juuri tarvittuun moduuliin.
Mitä CE-merkistä voi ja ei voi päätellä?
| Väite | Oikea tulkinta |
|---|---|
| ”CE-merkin myöntää Tukes.” | Ei. Valmistaja kiinnittää CE-merkin; Tukes toimii valvontaviranomaisena. |
| ”CE tarkoittaa, että laite on viranomaisen tarkastama.” | Ei välttämättä. Esimerkiksi PED-luokan I moduulissa A ei ole ilmoitettua laitosta. |
| ”CE-merkin vieressä on neljä numeroa.” | Kun sovellettava menettely edellyttää ilmoitetun laitoksen osallistumista tuotannonvalvontavaiheeseen, sen tunnusnumero seuraa CE-merkkiä. Ei jokaisessa CE-merkityssä tuotteessa. |
| ”SEP-putkistoon kuuluu PED:n CE-merkki.” | Ei. SEP-tuotetta ei CE-merkitä PED:n nojalla; muu sovellettava EU-säädös voi kuitenkin edellyttää CE-merkintää. |
| ”Koneikon CE-merkki kattaa automaattisesti koko asennetun laitoksen.” | Ei. Painelaitekokonaisuuden valmistajan vastuu ja kokonaisuuden arviointi selvitetään erikseen. |
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on valmistajan allekirjoittama asiakirja, jossa yksilöidään tuote ja ilmoitetaan sovellettavat säädökset sekä käytetty arviointimenettely. Ilmoitetun laitoksen todistus ei korvaa valmistajan omaa vakuutusta.
Säädösperusta: PED 6, 14, 17–19 artikla sekä liitteet III–IV; Tukes: painelaitteet. SKLL:n kirjanen, valmistajan ja tarkastuslaitosten tehtävät.
5. Kovajuotospätevyydet – osaaminen ja sen osoittaminen
Kovajuottaminen on kylmätekniikassa tavallista, mutta painelaitteen pysyvän liitoksen tekeminen ei ole pelkkä käsityötaito. On osoitettava sekä liitosmenetelmän soveltuvuus että tekijän pätevyys silloin, kun sovellettavat vaatimukset sitä edellyttävät.
Tekijän pätevyys
Osoittaa, että henkilö osaa tehdä tietyn tyyppisiä juotoksia määritellyissä olosuhteissa. Pätevyystodistuksesta tarkistetaan muun muassa menetelmä, materiaalit, liitostyyppi, mitat, pätevyysalue ja voimassaolon ehdot.
Menetelmän hyväksyntä
Osoittaa, että suunniteltu juotosmenetelmä soveltuu kyseisiin materiaaleihin ja liitoksiin. Tekijän todistus ja menetelmän hyväksyntä eivät korvaa toisiaan.
| Luokka | Pysyvien liitosten periaate PED:n näkökulmasta |
|---|---|
| SEP | Turvallinen ja asianmukainen toteutus; PED:n luokkien II–IV kolmannen osapuolen hyväksyntäsääntö ei sellaisenaan koske SEP-tuotetta. Muut vaatimukset ja tilaajan ehdot voivat silti edellyttää pätevyyden osoittamista. |
| I | Liitokset tekee pätevä henkilöstö soveltuvilla menetelmillä. PED ei edellytä luokan II–IV mukaista kolmannen osapuolen hyväksyntää; valmistaja vastaa osaamisen varmistamisesta. |
| II–IV | PED:n liitteen I 3.1.2 mukaisesti menetelmät ja henkilöstö hyväksyy ilmoitettu laitos tai jäsenvaltion tunnustama pätevöintilaitos, kun kyse on soveltamisalaan kuuluvista pysyvistä liitoksista. |
Mitä juottajan pätevyystodistuksesta pitää osata lukea?
- Kuka on pätevöitetty? Henkilön tunnistetiedot ja hyväksyvä taho.
- Mihin menetelmään? Kovajuotosmenetelmä ja käytetty standardi.
- Mihin materiaaleihin ja liitoksiin? Esimerkiksi putkimateriaali, liitoksen rakenne, halkaisija ja asento pätevyysalueen mukaan.
- Mikä on voimassaolo? Todistuksen voimassaolon ja jatkuvuuden osoittamisen ehdot.
- Riittääkö hyväksyjä tähän työhön? Erityisesti PED II–IV -töissä kolmannen osapuolen asema pitää varmistaa.
Keskeinen juottajan pätevöintistandardi on EN ISO 13585. Menetelmän pätevöinnissä on huomioitava myös soveltuvat menetelmästandardit, kuten EN 13134. Standardin käyttö ei yksin poista PED:n vaatimuksia hyväksyvän tahon asemasta.
Rajaus seuraavalle sivulle: tässä opetellaan, mikä pätevyys tarvitaan ja kuka sen hyväksyy. Juotosliitoksen valmistelu, lisäaineet, juotosraot, lämpötilat, liitoskuvat, tarkastukset ja työmaalla tehtävien liitosten erityistilanteet käsitellään osassa 3.
Pätevyyskokeen kulku ja todistuksen sisältö
Pätevyys osoitetaan määritellyllä koetyöllä ja sen arvioinnilla. Kokeeseen kuuluu tavallisesti koeliitoksen valmistus hyväksytyn koeohjeen mukaisesti sekä vaaditut tarkastukset ja testit. Todistuksesta käyvät ilmi käytetty menetelmä, materiaalit, liitostyyppi, koemitat, hyväksytty pätevyysalue ja voimassaolon ehdot.
EN ISO 13585 käsittelee kovajuottajien ja juotosoperaattorien pätevöintikoetta. Menetelmän hyväksyntä on erillinen kysymys, johon soveltuu esimerkiksi EN 13134. Tarkka voimassaoloaika, jatkuvuuden osoittaminen ja uusiminen määräytyvät sovellettavan standardiversion ja hyväksyntämenettelyn perusteella – yleispätevää 3 tai 5 vuoden sääntöä ei pidä olettaa.
Esimerkki juotospätevyystodistuksesta
Alla oleva asiakirja on fiktiivinen harjoitusmalli, ei virallinen PED-pätevyystodistus. Se havainnollistaa, mitä tietoja todistukseen voidaan merkitä. Sen koearvoja tai pätevyysrajoja ei pidä käyttää sellaisenaan oikean työn hyväksymisperusteina.
Säädösperusta: PED liite I, kohta 3.1.2. Standardit: EN ISO 13585 ja EN 13134 (standarditekstit saatavilla standardijulkaisijoilta). SKLL:n kirjanen, luku 5.2.2.
Lähteet ja tarkistettavat asiakirjat
Tässä oppimateriaalissa säädösteksti on ensisijainen lähde. SKLL:n aineistoa käytetään kylmäalan selityksiin ja esimerkkeihin. Standardit täsmentävät teknistä toteutusta, mutta niiden soveltamisala ja kulloinkin voimassa oleva painos on tarkistettava.
- Direktiivi 2014/68/EU (PED) – erityisesti 4, 6, 13–14 ja 17–19 artikla sekä liitteet I–IV.
- CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 – aineiden ja seosten vaaraluokitukset.
- VNa painelaitteista 1548/2016 – suomalainen PED:n toimeenpano.
- Painelaitelaki 1144/2016 – kansallinen vastuu- ja valvontakehys.
- Tukes – Painelaitteet – viranomaisohjeita valmistukseen, markkinavalvontaan ja käyttöön.
- SKLL (2024): Kylmälaitokset ja painelaitesäädökset. Koulutuksen tukiaineisto, erityisesti luvut 2.2–2.3 ja 5.2.1–5.2.2. Julkaisijan, painoksen ja saatavuuden tiedot vaativat varmennuksen; oikeudelliset väitteet tarkistetaan ensisijaisista säädöksistä.
- SKLL: Painelaitesäädökset – koulutus 24.9.2024. Koulutuksen tukiaineisto, ei oikeudellisesti sitova lähde. Tekijä-, versio- ja saatavuustiedot varmennettava.
- (erityisesti liitteet B ja E); EN 14276-2:2020 (kylmäjärjestelmien putkistot); EN ISO 13585 (juottajien pätevyys) ja EN 13134 (juottomenettelyjen hyväksyntä). Viimeksi mainittujen standardien painokset ja harmonisoitu asema tarkistettava ennen julkaisemista; standardiviite ei yksin korvaa säädöstä.
Tarkistettavat yksityiskohdat: aineiden ja seosten CLP-luokitukset, PED-kaavioiden kaikki rajaviivat ja poikkeukset, moduulien täsmälliset nimikkeet, CE-merkinnän tunnusnumeron soveltuminen sekä juottajapätevyyden voimassaolon ja hyväksyvän tahon vaatimukset. Tämä on sisältövedos, ei oikeudellinen hyväksyntä.