VuototarkastuksetF-kaasulainsäädäntö · Opetusmateriaali · v2.0 · 2.11.2026
⌂ Päävalikkoon✎ Palaute
Luku 1 / 17

Vuototarkastukset – perusteista käytäntöön

Päivitetty 1.11.2026 · Opetusmateriaali

Tavoite: opiskelija ymmärtää, miksi laite kuuluu tarkastuksiin, mitä tarkastetaan, milloin ja kuka vastaa. Aineistossa erotetaan EU:n velvoitteet, Suomen kansalliset vaatimukset ja käytännön esimerkit.

1. Vuototarkastuksen tarkoitus ja kolme eri velvoitetta

F-kaasuasetuksen (EU) 2024/573 keskeinen tavoite on ehkäistä fluorattujen kasvihuonekaasujen pääsy ilmakehään. Vuototarkastus on määräajoin tehtävä tarkastus, jolla etsitään kylmäainevuotoja. Se ei ole sama asia kuin:

  1. laitteen yleinen huolto tai toiminnan seuranta;
  2. automaattisen vuodonilmaisujärjestelmän jatkuva valvonta;
  3. vuodon korjauksen jälkeinen varmistustarkastus.

Vuototarkastusvelvoite määräytyy laitetyypin, kaasujen säädösliitteen, määrän ja poikkeusten perusteella. Pelkkä laitteen kylmäteho, kompressorin koko tai kylmäaineen kaupallinen nimi ei riitä.

Säädöslähde: EU 2024/573, artiklat 4–7.

2. Mitä liitteet I, II ja III tarkoittavat?

Liite I: HFC-kaasut (esimerkiksi R32, R125, R134a), PFC-kaasut ja muita lueteltuja fluorattuja yhdisteitä. Vuototarkastusraja määräytyy näiden kaasujen 100 vuoden GWP-arvoilla lasketun CO₂-ekvivalentin perusteella. Esimerkiksi R134a:n säädöksen mukainen GWP on 1430.

Liite II, ryhmä 1: tyydyttymättömät (kloori)fluorihiilivedyt eli tähän ryhmään kuuluvat HFO/HCFO-aineet, kuten R1234yf ja R1234ze(E). Vuototarkastusraja on 1 kg kyseiseen ryhmään kuuluvia aineita, ei yleisesti 1 kg mitä tahansa kylmäainetta.

Liite II, muut ryhmät: liitteessä on muitakin fluorattuja aineita, mutta niiden pelkkä kuuluminen liitteeseen II ei automaattisesti merkitse ryhmän 1 kilogrammarajan soveltumista.

Liite III: muita lueteltuja fluorattuja aineita. Niihin kohdistuu asetuksen muita velvoitteita, esimerkiksi päästöjen ehkäisyä tietyissä sovelluksissa, mutta liite III ei yksin laukaise 5 artiklan 1 kg:n tai 5 t:n vuototarkastusrajaa.

Luonnolliset kylmäaineet: R290, R600a, R717 ja R744 eivät kuulu näihin F-kaasujen vuototarkastusrajoihin. Niitä koskevat silti turvallisuus-, pätevyys- ja mahdolliset kansalliset huoltokirjavelvoitteet. Älä sekoita näitä määräaikaiseen F-kaasuvuototarkastukseen.

PFAS: kemikaaliperheeseen liittyvä luokitus, ei F-kaasuasetuksen oma vuototarkastuksen mittayksikkö. PFAS-ominaisuudesta ei lasketa omaa 1 kg:n vuototarkastusrajaa. HFO:n mahdollinen PFAS-luokitus ei korvaa liitteen II ryhmän 1 tunnistamista.

Lähde: EU 2024/573, liitteet I–III.

3. GWP ja CO₂-ekvivalentti

GWP kuvaa kasvihuonekaasun ilmastoa lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin valitulla aikavälillä. Vuototarkastuslaskennassa käytetään asetuksen 100 vuoden GWP-arvoja, ei liitteen tiedoksi antamia 20 vuoden arvoja.

Yksittäinen liitteen I kaasu:

CO₂-ekvivalenttitonnit = täytös (kg) × GWP / 1000

Vuototarkastusraja (kg) = 5000 / GWP

Esimerkki R134a: 5 000 / 1 430 = 3,4965 kg. Täsmälleen 3,50 kg:n täytös ylittää rajan. Jos täytös on 3,49 kg, 5 tonnin raja ei vielä täyty.

Seoskylmäaine: laskenta tehdään liitteen I komponenttien massoista:

CO₂e (t) = Σ[täytös (kg) × komponentin massaosuus × komponentin liitteen I GWP] / 1000

Seoksen koko GWP-arvoa ei saa käyttää automaattisesti 5 tonnin laskentaan, jos se sisältää myös liitteen II ryhmän 1 aineita: silloin mukaan tulisi myös muita kuin liitteen I komponentteja.

Liitteen II ryhmän 1 aineet seoksessa:

Liite II/1 -massa (kg) = täytös (kg) × ryhmään 1 kuuluvien komponenttien yhteenlaskettu massaosuus

Jos osuus on esimerkiksi 56 %, raja saavutetaan, kun täytös on 1 / 0,56 = 1,785714... kg. Rajaa ei pidä pyöristää ylöspäin laskentapäätöstä varten: vertailu tehdään laskennan täydellä tarkkuudella, näyttö voidaan pyöristää.

Jos kumpikin menetelmä soveltuu, kumpikin tutkitaan. Velvoite alkaa jo ensimmäisen soveltuvan rajan täyttyessä. Jos tarkastusvälit poikkeavat, sovelletaan tiheämpää väliä.

Esimerkki R513A (2,0 kg)

Seoksen nimelliskoostumus: R1234yf 56 % ja R134a 44 %.

  • Liitteen I osuus: 2,0 × 0,44 × 1430 / 1000 = 1,2584 t CO₂e → alle 5 t.
  • Liitteen II/1 osuus: 2,0 × 0,56 = 1,12 kg → vähintään 1 kg.
  • Johtopäätös: laite kuuluu lähtökohtaisesti 12 kuukauden tarkastusväliin, ellei laitetyypin tai ilmatiiviin rakenteen poikkeus sovellu.

Esimerkki R449A

R449A:n nimelliskoostumus on R32 24,3 %, R125 24,7 %, R1234yf 25,3 %, R134a 25,7 %. Liitteen II/1 osuus saavuttaa 1 kg:n rajan täytöksellä 1/0,253 = 3,9526 kg. Liitteen I raja on laskettava erikseen asetuksen mukaisten komponentti-GWP-arvojen perusteella.

4. Tarkastusrajat ja -välit

Liite I -määrä Liite II ryhmä 1 -määrä Määräaikaistarkastus Soveltuvalla vuodonilmaisujärjestelmällä
Alle 5 t CO₂e Alle 1 kg Ei 5 artiklan määrävälin mukaista tarkastusta –
5–alle 50 t CO₂e 1–alle 10 kg 12 kk 24 kk
50–alle 500 t CO₂e 10–alle 100 kg 6 kk 12 kk
Vähintään 500 t CO₂e Vähintään 100 kg 3 kk 6 kk

Taulukon rivit ovat vaihtoehtoisia kynnysarvoja, eivät vaatimus että molempien sarakkeiden raja täyttyy. Sekoitteessa valitaan tiheämpi soveltuva väli. Rajat ovat vähintään, joten täsmälleen 50 t kuuluu 6 kk:n tasolle.

Lähde: EU 2024/573, 5 artiklan 1 ja 6 kohta.

5. Mitä laitteita vuototarkastukset koskevat?

Kiinteät laitteet (5 artiklan 2 kohta): jäähdytyslaitteet, ilmastointilaitteet, lämpöpumput, palontorjuntalaitteet, orgaaniset Rankine-prosessit (ORC) ja sähköiset kytkinlaitteistot.

Liikkuvat laitteet (5 artiklan 3 kohta):

  • kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytysyksiköt;
  • kevyiden kylmäkuljetusajoneuvojen, intermodaalikonttien (myös kylmäkuljetusalukset) ja junavaunujen jäähdytysyksiköt;
  • raskaiden hyötyajoneuvojen, pakettiautojen, liikkuvien maatalous-, kaivos- ja rakennustyökoneiden, junien, metrojen, raitiovaunujen ja ilma-alusten ilmastointilaitteet ja lämpöpumput.

Siirtymäaika: toisen ja kolmannen liikkuvan ryhmän vuototarkastusvelvoitteita (5 artiklan 1 ja 6 kohta) sovelletaan 12.3.2027 alkaen. Ensimmäiselle ryhmälle tätä siirtymää ei ole.

Henkilöpätevyys: kiinteiden laitteiden a–e ja liikkuvien jäähdytysyksiköiden a–b tarkastukseen vaaditaan 10 artiklan mukainen pätevyys. Liikkuvien ilmastointi-/lämpöpumppulaitteiden c-ryhmään vähintään säädetty koulutustodistus. Sähköisten kytkinlaitteistojen tarkastajan vaatimukset on käsiteltävä omana kokonaisuutenaan; älä oleta kylmäalan A-pätevyyden kattavan kaikkea.

6. Ilmatiiviisti suljetut laitteet

Laite voidaan vapauttaa määräaikaisesta vuototarkastuksesta, jos se on merkitty ilmatiiviisti suljetuksi ja se täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

  • liitteen I kaasuja alle 10 t CO₂e; tai
  • liitteen II ryhmän 1 kaasuja alle 2 kg.

Asuinrakennukseen asennettu ilmatiiviisti suljettu laite: ei tarkastusta, jos se sisältää alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja ja on merkitty ilmatiiviisti suljetuksi. Tätä ei saa yleistää kaikkiin liiketiloihin tai kaikkiin alle 3 kg:n laitteisiin.

Esimerkki: merkinnätön, muuten tiivis laite ei saa poikkeusta pelkän oletetun rakenteensa perusteella. Ilmatiivis merkintä ja määräehdot tarkistetaan erikseen.

Huomio: sekakylmäaineen osalta 5 artiklan poikkeusten sanamuoto ja kummankin kaasuryhmän läsnäolo vaativat erityistä huolellisuutta. Sekakylmäaineen kohdalla poikkeusta ei tule ratkaista pelkän yhden aineosuuden perusteella ilman sovellettavan säädöstekstin tarkistamista.

Lähde: EU 2024/573, 5 artiklan 1 kohta.

7. Sähköiset kytkinlaitteistot: erityispoikkeukset

Mitä eriste- ja sammutuskaasuja kytkinlaitteissa käytetään?

Sähköisissä kaasu­eristeisissä kytkinlaitteissa kaasua käytetään sähköisen eristyksen ja/tai valokaaren sammuttamisen apuna. Kyse ei ole kylmäainepiiristä, vaikka F-kaasuasetus koskee myös näitä laitteita.

Kaasu tai tekniikkaKäyttöIlmastovaikutus ja huomio
SF₆, rikkiheksafluoridiPerinteinen eristys- ja katkaisukaasuGWP 24 300 – erittäin suuri
C4-FN, fluoronitriiliSeoksena esimerkiksi CO₂:n ja O₂:n kanssaSeoksen GWP riippuu pitoisuuksista; ei sama kuin puhtaan aineen GWP
C5-FK, fluoroketoniVaihtoehtoisten eristekaasuseosten komponenttiHyvin pieni GWP verrattuna SF₆:een
Kuiva ilma, N₂, CO₂ ja tyhjiökatkaisuF-kaasuttomia vaihtoehtoja käyttökohteen mukaanEi SF₆:n kaltaista suurta suoraa F-kaasupäästöä
SF₆-esimerkki: 1 kg vuotaa
1 kg × 24 300 ÷ 1 000 = 24,3 t CO₂-ekv.

Vastaavasti 5 t:n raja saavutetaan jo määrällä 5 000 ÷ 24 300 = 0,206 kg. Kytkinlaitteiden omat 5 artiklan poikkeukset voivat kuitenkin vapauttaa määräaikaisesta tarkastuksesta. Esimerkiksi alle 6 kg liitteen I kaasua on yksi näistä poikkeuksista. Vuotojen ehkäisyvelvoite ei silti poistu.

Huomaa: uusien kytkinlaitteiden käyttöönoton F-kaasurajoitukset ovat eri asia kuin käytössä olevan laitteen vuototarkastus. Ks. Suomen ympäristökeskuksen ohje ja komission kytkinlaitteisto-FAQ.

Vuototarkastusta ei tarvitse tehdä, jos jokin seuraavista täyttyy:

  1. kokeellisesti todettu vuotoaste alle 0,1 % vuodessa, asianmukaisesti ilmoitettuna valmistajan teknisissä tiedoissa ja laitteen merkinnöissä;
  2. laitteessa on käytön aikana automaattisesti hälyttävä paineen- tai tiheydenvalvonta;
  3. laite sisältää alle 6 kg liitteen I kaasuja.

Nämä ovat kytkinlaitteistojen omia poikkeuksia, eivät tavallisen kylmäkoneiston vapautusperusteita.

8. Automaattinen vuotojen havaitsemisjärjestelmä

Pakollinen kiinteissä jäähdytys-, ilmastointi-, lämpöpumppu- ja palontorjuntalaitteissa, joissa on vähintään 500 t CO₂e liitteen I kaasuja tai vähintään 100 kg liitteen II ryhmän 1 kaasuja. Järjestelmän on hälytettävä laitteen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

Kiinteissä ORC-laitteissa ja sähköisissä kytkinlaitteistoissa vaatimus koskee vähintään 500 t CO₂e liitteen I kaasuja, kun laite on asennettu 1.1.2017 alkaen.

Järjestelmän toiminnan tarkastus:

  • kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, lämpöpumppu-, palontorjunta- ja soveltuvat ORC-laitteet: vähintään 12 kuukauden välein;
  • asetuksen 6 artiklan 2 kohdan piiriin kuuluva sähköinen kytkinlaitteisto: vähintään kuuden vuoden välein.

Tärkeä ero: vuodonilmaisujärjestelmän toiminnan tarkastus ei korvaa kylmäpiirin määräaikaista vuototarkastusta. Vuodonilmaisujärjestelmä voi kaksinkertaistaa jälkimmäisen tarkastusvälin 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Ei pidä opettaa, että mikä tahansa paineanturi yksin täyttää vaatimuksen.

9. Vuodon havaitseminen, korjaaminen ja jälkitarkastus

Havaittu vuoto on korjattava ilman aiheetonta viivytystä. Kun kyse on asetuksen tarkoittamasta määräaikaisesti vuototarkastettavasta laitteesta (esimerkiksi kiinteästä kylmälaitteesta, jonka liitteen I kaasumäärä on vähintään 5 t CO₂-ekv. tai liitteen II ryhmän 1 kaasumäärä vähintään 1 kg, eikä poikkeus vapauta tarkastuksesta), myös korjauksen onnistuminen on varmennettava pätevän henkilön tekemällä jälkitarkastuksella:

  • aikaisintaan 24 tunnin toiminta-ajan jälkeen, mutta
  • viimeistään kuukauden kuluttua korjauksesta.

Liikkuvien laitteiden poikkeus: Kylmäkuljetuskuorma-autojen, kylmäkuljetusperävaunujen, kevyiden kylmäkuljetusajoneuvojen, intermodaalikonttien ja junavaunujen jäähdytysyksiköissä sekä asetuksen tarkoittamissa liikkuvissa ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa tarkastus voidaan tehdä heti korjauksen jälkeen. Näissä ei edellytetä 24 tunnin käyttöajan odottamista.

Opetuksessa erotetaan korjauksen yhteydessä tehtävä välitön tiiveyden varmistaminen ja asetuksen tarkoittama korjauksen jälkeinen tarkastus. Näin opiskelijalle ei synny käsitystä, että vuotava laite pitäisi jättää ilman välitöntä tarkastusta vuorokaudeksi.

Lähde: EU 2024/573, 4 artiklan 5 kohta.

10. Palontorjuntalaitteet ja liikkuvien laitteiden tarkastusohjelmat

Palontorjuntalaitteissa 5 artiklan velvoite katsotaan täytetyksi, kun käytössä oleva tarkastusjärjestelmä täyttää ISO 14520- tai EN 15004 -standardin vaatimukset ja tarkastukset tehdään 5 artiklan 6 kohdan edellyttämällä tiheydellä. Molemmat ehdot vaaditaan.

Liikkuvien 5 artiklan 3(c) ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden osalta säännöllinen tarkastusohjelma voi täyttää velvoitteen, jos siihen sisältyvät vuototarkastukset. Pelkkä ajoneuvon yleinen katsastus ei riitä ilman vuototarkastusta.

11. Haltijan, huoltoliikkeen ja tarkastajan vastuut

Haltija / omistaja: varmistaa, että määräaikaistarkastukset tehdään, vuodonilmaisin on tarvittaessa asennettu ja toimiva, havaitut vuodot korjataan ja kirjanpito säilytetään. Sopimus huoltoyhtiön kanssa ei itsessään poista haltijan velvoitteita.

Pätevä tarkastaja: tekee tarkastuksen soveltuvalla menetelmällä ja kirjaa havainnot, myös tilanteen jossa vuotoa ei löydy.

Huoltoliike: toimii soveltuvien henkilö- ja yrityspätevyysvaatimusten mukaisesti. Suomen asetus 1063/2025 sisältää kansalliset pätevyys-, väline-, asennustodistus- ja huoltopäiväkirjavaatimukset.

Lähteet: EU 2024/573, 5, 7 ja 10 artikla; Finlex 1063/2025.

12. Huoltopäiväkirja ja dokumentointi

EU 2024/573, 7 artiklan mukaisessa kirjanpidossa on oltava muun muassa:

  • laitteen kaasujen tyyppi ja määrä;
  • lisätyt määrät ja lisäysajankohdat;
  • talteenotetut määrät;
  • kierrätetyn tai regeneroidun kaasun tiedot ja alkuperä;
  • tarkastusten päivämäärät ja tulokset;
  • tarkastajan ja yrityksen tunnistetiedot;
  • korjaus- ja käytöstäpoistotiedot.

Suomen lisävaatimus: asetus 1063/2025, 10 §, edellyttää huoltopäiväkirjaa myös muista kuin kuluttaja- tai kotitalouskäyttöön tarkoitetuista vähintään 500 g vaihtoehtoista kylmäainetta sisältävistä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteista. Esimerkiksi 600 g R290:aa sisältävällä ammattikäyttöisellä laitteella voi siis olla huoltopäiväkirjavelvoite, vaikka F-kaasuvuototarkastusvelvoitetta ei ole.

Huoltopäiväkirjaa säilytetään vähintään viisi vuotta ja se näytetään pyynnöstä valvontaviranomaiselle. Asennustodistukseen merkitään myös lakisääteinen vuototarkastusväli.

Lähde: 1063/2025, 9–10 §.

13. Opetuksen käytännön tilanteet

A. R134a, kiinteä kylmälaite, 4,0 kg: 4 × 1430 / 1000 = 5,72 t → lähtökohtaisesti tarkastus 12 kk välein; vuodonilmaisujärjestelmällä 24 kk. Ilmatiiviin laitteen poikkeus tarkistetaan erikseen.

B. R513A, kiinteä kylmälaite, 2,0 kg: liitteen I osuus 1,2584 t; liitteen II/1 osuus 1,12 kg → tarkastusvelvoite liitteen II/1 perusteella.

C. R1234yf, kiinteä kylmälaite, 1,0 kg: liitteen II/1 raja täyttyy täsmälleen → lähtökohtaisesti 12 kk, ellei poikkeus sovellu.

D. R290, ammattikäyttöinen kylmälaite, 0,6 kg: ei F-kaasuasetuksen 5 artiklan määräaikaista vuototarkastusta; Suomessa kuitenkin 1063/2025:n 10 §:n huoltopäiväkirjavelvoite.

E. R134a, ilmatiiviisti suljettu ja merkitty kiinteä laite, 4,0 kg: 5,72 t CO₂e, mutta alle 10 t → lähtökohtaisesti vapautuu 5 artiklan määräaikaistarkastuksesta ilmatiiviin laitteen poikkeuksella.

F. Vuoto korjattu kiinteästä tarkastusvelvollisesta kylmälaitteesta: välitön työn aikainen tiiveyden varmistus + asetuksen mukainen varmistustarkastus 24 tunnin käyttöajan jälkeen, viimeistään kuukaudessa.

G. Kylmäkuljetuskontin laite 2026: tarkastetaan ensin kuuluuko se 5(3)(b)-ryhmään; ryhmän määräaikaisvelvoite alkaa 12.3.2027, ei automaattisesti jo 2026.

14. Vuototarkastuksen käytännön suorittaminen: opetuksen runko

  1. Tunnista laite ja kylmäaine; tarkista merkinnät, täytös ja huoltohistoria.
  2. Määritä tarkastusvelvollisuus, soveltuva määräaika ja tarkastajan pätevyys.
  3. Käy läpi aiemmat vuoto- ja korjauskohdat sekä poikkeavat käyttöolosuhteet.
  4. Tarkasta soveltuvalla menetelmällä mahdolliset vuotokohdat: liitokset, venttiilit, tiivisteet, huoltoliittimet ja muut riskikohdat.
  5. Arvioi havainnot ja tarvittaessa täsmennä paikannus; kirjaa menetelmä ja tulos.
  6. Ilmoita havaitusta vuodosta, järjestä korjaus ilman aiheetonta viivytystä ja määritä jälkitarkastus.
  7. Täydennä huoltopäiväkirja sekä mahdolliset muut asiakirjat.

Huomio: tämä on pedagoginen työjärjestys, ei väite siitä, että kaikki yksityiskohtaiset menetelmävaatimukset olisivat suoraan 5 artiklan tekstissä. Menetelmä valitaan laitteen, kylmäaineen ja soveltuvien teknisten vaatimusten perusteella.

Vuodonetsintämenetelmät kuvina

Menetelmät täydentävät toisiaan. Kaasunilmaisin auttaa löytämään vuodon sijainnin; kuplamenetelmällä voidaan varmistaa tarkka liitoskohta. UV-menetelmä toimii vain sille soveltuvassa järjestelmässä. Kuvat havainnollistavat erilaisia vuodonetsintävälineitä.

Elektroninen kylmäainevuodonilmaisin
Elektroninen kylmäainevuodonilmaisin

Anturi tunnistaa laitteesta vuotavaa kylmäainetta. Soveltuvuus tarkistetaan kylmäaineelle ja mittausolosuhteille.

Käsikäyttöinen vuodonilmaisin
Käsikäyttöinen vuodonilmaisin

Anturipää viedään hitaasti epäiltyjen vuotokohtien läheltä valmistajan ohjeiden mukaan.

Pitoisuutta näyttävä kaasuilmaisin
Pitoisuutta näyttävä kaasuilmaisin

Pitoisuusnäyttö voi auttaa paikannuksessa, mutta mittarin kaasukohtainen kalibrointi ja käyttötarkoitus ratkaisevat soveltuvuuden.

UV-lamppu ja suojalasit
UV-lamppu ja suojalasit

UV-menetelmä edellyttää sopivaa, valmistajan hyväksymää fluoresoivaa merkkiainetta; ei sovellu automaattisesti kaikkiin järjestelmiin.

Vuodonilmaisuspray
Vuodonilmaisuspray

Kuplia muodostava aine auttaa löytämään vuotokohdan paineellisesta liitoksesta.

Saippualiuos – havainnollistava esimerkki
Saippualiuos – havainnollistava esimerkki

Saippuavesi havainnollistaa kuplamenetelmän periaatetta. Ammattikäytössä valitaan kylmätekniikkaan soveltuva vuodonilmaisuaine.

Turvallisuus: syttyville kylmäaineille käytetään nimenomaan niille hyväksyttyä ilmaisinta. Vuodonilmaisuaineen soveltuvuus materiaaleille ja kylmäaineelle on tarkistettava. Yleinen saippua-/astianpesuaine ei ole automaattisesti hyväksytty vuodonetsintäaine.

15. Säädöslähteet ja lisätiedot

Vuototarkastusvelvollisuus ratkaistaan aina laitetyypin, kaasun ja täytösmäärän sekä mahdollisten poikkeusten perusteella. Säädöksiä sovellettaessa käytetään voimassa olevaa säädöstekstiä.

Huomaa, että kytkinlaitteistojen vuototarkastus ja SF₆-kaasun talteenotto ovat eri työvaiheita. Talteenoton pätevyysvaatimukset selvitetään erikseen laiteluokan ja työtehtävän perusteella.

Kylmäainekohtaiset vuototarkastusrajat

Tässä on Taitotalon EN 378 -poimintojen sivujen 10–14 laskentaesimerkeistä tehty RefrigSimin oma opetustaulukko. Luvut on laskettu uudelleen EU-asetuksen 2024/573 liitteen I GWP-arvoilla. Taulukoiden minimitäytökset on pyöristetty ylöspäin seuraavaan grammaan; tarkka rajakohta on kaavalla 5000 / GWP. Tarkastusvelvoite ja mahdolliset poikkeukset ratkaistaan aina laitekohtaisesti.

Liitteen I aineet ja vain liitteen I aineita sisältävät seokset

KylmäaineGWP5 t / 12 kk (kg)50 t / 6 kk (kg)500 t / 3 kk (kg)
R326757,40874,075740,741
R12535001,42914,286142,858
R134a14303,49734,966349,651
R143a44701,11911,186111,857
R152a12440,323403,2264032,259
R227ea32201,55315,528155,280
R245fa10304,85548,544485,437
R404A39221,27512,749127,486
R407A21072,37423,731237,305
R407C17742,81928,185281,849
R407F18252,74027,398273,973
R410A20882,39523,947239,464
R507A39851,25512,548125,471

Taulukon seos-GWP-arvot ovat ainekohtaisia yleisiä viitearvoja; ennen oikeudellista päätöstä tarkistetaan tuotteen todellinen koostumus ja soveltuva säädöksen mukainen GWP. Erityisesti seokset, joissa on myös liitteen II ryhmän 1 ainetta, käsitellään seuraavassa taulukossa erikseen.

Liitteen II ryhmän 1 puhtaat aineet

Aine12 kk (kg)6 kk (kg)3 kk (kg)
R1234yf110100
R1234ze(E)110100

Raja perustuu kilogrammoihin, ei HFO-aineen GWP-arvoon. Tämä ero on hyvä muistaa myös matalan GWP:n seoksissa.

Seoskylmäaineet, joissa on sekä liitteen I että II ryhmän 1 aineita

SeosLiite I, 5 t:n täytösLiite II/1, 1 kg:n täytösEnsimmäisenä täyttyvä raja
R513A: 44 % R134a + 56 % R1234yf7,947 kg1,786 kgLiite II/1
R449A: 24,3 % R32 + 24,7 % R125 + 25,7 % R134a + 25,3 % R1234yf3,582 kg3,953 kgLiite I

Laskuesimerkit vaihe vaiheelta

R513A · 2,0 kg

1. Koostumus: R134a 44 % (liite I) ja R1234yf 56 % (liite II/1).

2. Liite I:

2,0 × 0,44 × 1430 ÷ 1000 = 1,2584 t CO₂-ekv.

Alle 5 t → ei ylitä tätä rajaa.

3. Liite II/1:

2,0 × 0,56 = 1,12 kg HFO-ainetta

Vähintään 1 kg → raja täyttyy.

Tulos: lähtökohtaisesti 12 kk:n vuototarkastusväli, jos poikkeus ei sovellu.

R449A · 4,0 kg

1. Koostumus: R32 24,3 %, R125 24,7 %, R134a 25,7 % (liite I) ja R1234yf 25,3 % (liite II/1).

2. Liite I, ensin yhden seoskilogramman painotettu GWP:

0,243 × 675 + 0,247 × 3500 + 0,257 × 1430 = 1396,035

3. Neljän kilogramman liitteen I CO₂-ekv.:

4,0 × 1396,035 ÷ 1000 = 5,58414 t

4. Liite II/1:

4,0 × 0,253 = 1,012 kg

Tulos: molemmat rajat täyttyvät, joten lähtökohtainen tarkastusväli on 12 kk. Raja-arvot täyttyvät eri täytösmäärillä: liite I 3,5816 kg, liite II/1 3,9526 kg.

Pyöristys: laskenta tehdään tarkalla arvolla. Esitystaulukoissa kilogrammamäärä on pyöristetty ylöspäin 0,001 kg:n tarkkuuteen, joten se kuvaa ensimmäistä täyttä grammaa, jolla raja täyttyy.

Kolme esimerkkiä opiskelijalle

  1. R32, 3,6 kg: 3,6 × 675 / 1000 = 2,43 t CO₂e → alle 5 t; ei määrärajan perusteella vuototarkastusta.
  2. R407F, 3,6 kg: 3,6 × 1825 / 1000 = 6,57 t CO₂e → lähtökohtaisesti 12 kk (vuodonilmaisujärjestelmällä 24 kk), ellei poikkeus sovellu.
  3. R513A, 3,6 kg: R134a-osuus 1,584 kg → 2,26512 t CO₂e, mutta R1234yf-osuus 2,016 kg → liitteen II/1 1 kg:n raja ylittyy. Lähtökohtaisesti 12 kk.

Lähteet: aiemman aineiston EN 378 poimintoja – korjattu, s. 10–14 (esimerkkien rakenne); EU 2024/573, 5 artikla ja liitteet I–II (raja-arvot ja GWP). Tässä taulukossa ei käsitellä kaikkia kylmäaineita eikä väitetä niiden olevan tarkastettavia kaikissa laitetyypeissä.

Liitteiden I–III aineet – tunnistustaulukot

Miksi nämä listat tarvitaan? Vuototarkastusvelvoite määräytyy säädösliitteen perusteella, ei vain kylmäaineen R-numeron tai seoksen ilmoitetun GWP:n perusteella. Seoksissa komponentit selvitetään erikseen.

Liite I, osa 1: HFC-aineet – koko luettelo

Alla ovat EU-asetuksen 2024/573 liitteen I osan 1 kaikki 19 HFC-ainetta ja säädöksen mukaiset 100 vuoden GWP-arvot. R-nimet on lisätty tunnistamisen helpottamiseksi silloin, kun ne ovat yksiselitteisiä.

AineGWP (100 vuotta)
HFC-2314 800
HFC-32 (R32)675
HFC-4192
HFC-125 (R125)3 500
HFC-1341 100
HFC-134a (R134a)1 430
HFC-143353
HFC-143a (R143a)4 470
HFC-15253
HFC-152a (R152a)124
HFC-16112
HFC-227ea3 220
HFC-236cb1 340
HFC-236ea1 370
HFC-236fa9 810
HFC-245ca693
HFC-245fa1 030
HFC-365mfc794
HFC-43-10mee1 640

Huomaa: Liitteessä I on tämän lisäksi osa 2 (PFC-yhdisteet) ja osa 3 (muut fluoratut yhdisteet). Nekin kuuluvat liitteen I sääntelyyn; niiden koko virallinen nimiluettelo löytyy asetuksen liitteestä.

Liite II, osa 1: HFO- ja HCFO-tyyppiset aineet

Liitteen II osan 1 aineita ovat esimerkiksi HCFC-1224yd, HFC-1132-isomeerit, HFC-1132a, HFO-1234yf ja HFO-1234ze(E). Myös muut liitteen II osassa 1 nimenomaisesti luetellut aineet kuuluvat 1/10/100 kg -rajoihin. Tämä on opetuksessa käytettävä tunnistusesimerkkiluettelo, ei koko liitteen II osan 1 virallinen taulukko.

Liitteen II osat 2 ja 3 koskevat muita fluorattuja aineita, esimerkiksi hengitysanestesiassa käytettäviä yhdisteitä. Niiden läsnäolo ei sellaisenaan tarkoita osan 1 kilogrammarajan soveltumista.

Liite III: muut fluoratut yhdisteet

Liitteessä III luetellaan muun muassa fluorattuja eettereitä, ketoneja ja alkoholeja sekä muita fluorattuja yhdisteitä. Liite III ei ole sama kuin liite II, osa 1: sen aineille ei pidä automaattisesti käyttää 1 kg:n vuototarkastusrajaa. Täydellinen ainenimiluettelo tarkistetaan virallisesta liitteestä III.

Virallinen lähde: EU-asetus 2024/573, liitteet I–III (suomi). Virallinen PDF (englanti).

Rajaus: HFC-luettelo on koottu asetuksen liitteestä I. Tällä sivulla on täydellinen liitteen I osan 1 HFC-luettelo; muiden liitteiden aineet esitetään valikoituina esimerkkeinä. Täydelliset luettelot ovat EU-asetuksen liitteissä.